suomeksipå svenskain english
 



Suomen ja ulkomaiden välinen talviliikenne alkoi 1877, ja nimenomaan Hangosta. Se oli pitkään Suomen ainoa talvisatama edullisen sijaintinsa takia. Jo tätä ennen oli huomattu Hangon merkitys kauppamerenkululle - kaupunkiin rakennettiin muun muassa rautatie, jota pitkin pääsi jopa Pietariin.

Russaröön rakennettiin ensimmäinen puinen tunnusmajakka vuonna 1752 ja valomajakka 1838. Kivimajakka rakennettiin 1863. Russarön majakkaa kutsuttiin Hangon silmäksi, ja se oli maankuulu mm. Topeliuksen kertomuksista. Majakkaa kutsuttiin pitkään Hangon majakaksi, mutta nykyisin se tunnetaan Russarön majakkana.

Linnoituksen valojen kadottua Gustavsvärnistä syntyi tarve sijoittaa saarelle linjaloisto. Sellainen rakennettiin ehkä jo 1860-luvulla. HSF:n ja ns. optimistilaiturin viereen museoitu loistokoju lienee suunnilleen samanlainen kuin Gustavsvärnissä sijainnut loisto. Ilmeisesti jo tätä ennen saarella oli loisto, joka toimi siten, että valo hinattiin pienen kojun huipulla olleeseen mastoon. Tällaiset Gustavsvärniin nimetyt piirustukset ovat säilyneet.

1880-luvulla Gustavsvärniin alettiin suunnitella miehitettyä majakkaa. Majakkatorni tilattiin Ranskasta kuuluisalta Henry Lepauten toimistolta, joka on suunnitellut Vaasan saaristossa sijaitsevan Valassaarten majakan.

Majakkarakennus oli kaksi pientä asuntoa käsittänyt puutalo, jonka huipulle majakan lyhtykoju asennettiin. Tämä kokonaisuus valmistui ilmeisesti vuonna 1888.