Aktiivinen majakkaseuran jäsen Kirsi sai seurakseen lokakuiselle Gustulle ensikertalaiset Helenan ja Sallan. Aurinkoisessa Hangon Itäsatamassa oli paitasillaan vaikea uskoa, että eletään jo lokakuuta. Vesillä ja perillä saarella navakka tuuli teki lopun auringonottosuunnitelmista.
Salla oli vieraillut Gustavsvärnillä päiväretkellä kerran aiemmin, Helena oli tarkkaillut saarta purjeveneestä käsin, noin 50 kertaa ohi seilatessaan.
Perjantai-iltana asetuimme taloksi. Kirsi ja Helena nostivat lipun varmoin ottein salkoon. Kirsi esitteli saarta ja antoi noviiseille esimerkkiopastuksen. Auringonlasku veti magneetin lailla puoleensa ja aiheutti ihmettelyä ja ihastuneita huokauksia. Silmänruoan jälkeen oli aika täyttää mahat. Helena loihti venäläishenkisen ilta-aterian maukkaista rahkaletuista, syrnikeistä, smetanasta, punasipulista ja savulohesta.
Tuuli louskutti rakenteita ja ikkunaluukkuja läpi yön ja sai mielikuvituksen laukkaamaan. (Terveisiä vaan Pentti-kummitukselle, nopea liikkeissään tämä kalastajan haamu!) Vintiltä kömpi aamupalalle levänneitä talkoolaisia. Kamarin puolella yö oli levottomampi sekä unien että ujeltavan äänimaailman osalta.
Kuulas syksyinen poutasää säesti vedenpumppausta ja halonhakkuuta. Helena osoittautui varsinaiseksi klapimestariksi ja muille jäi avustajan rooli. Tiesipä sama kätevä emäntä niksit myös meriveden pumppaukseen, kun vesi ei heti alkanut virrata putkea pitkin. Kaadoimme kauhallisen vettä letkuun ja nostimme sen hetkeksi ylös. Siemenvesi on oikea termi tälle tempulle ja sen avulla alkoi vesi solista saaveihin.
Kauden päättymisen kynnyksellä talkoohommat olivat käyneet vähiin. Intouduimme inventoimaan t-paidat ja kassit. Asiakkaille tarkoitetut paidat olivat käyneet kaupaksi, sillä niitä oli jäljellä ainoastaan yksi S-koko ja seinällä oleva XXL. Talkoolaisten paitoja varastoon jäi sentään nelisenkymmentä. Puistelimme myös konehuoneen matot, nostimme ne tuoleille talvisäilöön ja lakaisimme lattian.
Tuuli reuhtoi idästä pahimmillaan puuskissa n. 18 m/s. Aaltojen voimaa taas kerran tuijotellessamme näkökenttäämme tarttui myös eräs hurja leijasurffari, joka kiisi saaren laitamilla. Hän huomasi meidät, vilkutti ja otti yleisönsä ponkaisemalle hillittömään hyppyyn halki korkeuksien. Kiitämme illan viihde- ja jännitysnumerosta ja äänen avauksesta.
Antoisan lauantain kruunasi sauna. Uimatikkaat havaitsimme näppäriksi kastautumiseen ja maltilliseen uimakierrokseen. Maailma ja mieli aseteltiin saunan hämärässä paikoilleen. Sielu ja ruumis puhtoisina, jälkilämmön puna poskissa, villasukat jalassa kynttiläillallinen maistui täydelliseltä. Ääriään myöten rentoutuneena passasi pujahtaa makuupussiin yöunille kuuntelemaan Pentin mekastusta.
Kuten usein sunnuntaina, lähdön tunnelma oli läsnä jo aamusta. Ravitsevan sienimunakasaamiaisen jälkeen pakkaus ja siivous kutsuivat. Kotiinpaluun keskelläkin ajatukset eksyivät jo pohtimaan, milloinkahan pääsemme tänne seuraavan kerran. Jälleennäkemisiin, upea Gustu.
