Yttergrundin majakkasaari, joka on kooltaan reilut 13 ha, sijaitsee Siipyyn edustalla, lyhyen merimatkan päässä Halkoluodon venesatamasta.

Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskunta on luetteloitu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (linkki päätökseen). Saari kuuluu osana Kristiinankaupungin saariston Natura-alueeseen (SPA/SAC FI0800134). Alue kuuluu myös Domarkobban Rantojensuojeluohjelmaan RSO) ja on lisäksi kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA-alue), linkki selostukseen.

Suomen Majakkaseura on ollut kunnostamassa ja hallinnoimassa majakkamestarin talon pihapiiriä ja siihen kuuluvia rakennuksia kesästä 2021 lähtien.

Selkämeren keskiosan rannikko Säpistä Sälgrundiin oli 1880-luvulla vielä pimeintä seutua Pohjalahden alueella, joten koettiin tarpeelliseksi rakentaa majakka Säpin ja Sälgrundin välille, joiden etäisyys oli 50 meripeninkulmaa. Navigointi oli erityisen vaarallista Siipyynniemen korkeudella, jossa laivoja vaanivat kauas ulkomerelle työntyvät Hiidensillan ja Rockbollin kalliot.

Uutta majakkaa suunniteltiin ensin rakennettavaksi Kasa Storbådaniin, joka on kolme meripeninkulmaa etelämpänä kuin Yttergrund. Majakan rakentamissuunnitelma Kasa Storbådanille hylättiin, koska luoto oli liian pieni ja luodon maaperä ei soveltunut rakennusperustaksi. Majakan uudeksi paikaksi ehdotettiin Yttergrundia, koska siellä oli ennestään Siipyynniemen luotsipaikka ja saarelle voisi rakentaa majakanvartijoille kunnon asuinrakennukset sekä kaivon ja laiturin.

Luotsitirehtööri Otto Gadd esitti, että Yttergrundiin rakennettaisiin rautamajakka, jonka korkeus olisi niin korkea, että sen valo näkyisi 15,5 meripeninkulmaa, katsojan silmänkorkeuden ollessa 3 metriä.

Luotsihallitus julkaisi 20.3.1891 tarjouspyynnöt majakkatornista, kivisokkelista, lanternista, valolaitteistosta ja henkilökunnan rakennuksista. Tarjouksia urakkaan saatiin ulkomaita myöten. Majakkatornin ja sokkelin rakennustyöt annettiin Kone- ja Siltarakennus Oy:lle ja lanternin ja valolaitteiston toimittaminen F. Barbier & Co:lle.

Majakkatornin kylkilevyjen leikkaaminen ja muotoileminen aloitettiin kesällä 1891 Sörnäisten eteläpäässä, jossa nykyään sijaitsee Merihaan kaupunginosa. Majakkatornia alettiin saman tien kokoamaan tehtaan tontilla, kun levyjä saatiin valmiiksi. Joulukuussa 1891 suoritettiin rakennelman katsastus Sörnäisissä, jonka jälkeen rakennelma purettiin, levyt numeroitiin ja jätettiin odottamaan kevättä ja lopulliselle pystytyspaikalle laivaamista.

Kesän 1892 alussa Yttergrundilla oli jo 2 metriä korkea ja ympärysmitaltaan 32 metrinen sokkeli odottamassa kokoamista. majakan valolaitteet tulivat siis Ranskasta ja niitä tuli asentamaan montööri Josef Frez, joka oli ollut rakentamassa Eiffel-tornia Pariisiin. Majakka oli valmis 18.9.1892, jolloin valolaitteisto sytytettiin ensimmäistä kertaa. Majakan valolaitteisto oli ainutlaatuinen koko Pohjolassa. Valon kantomatka oli 13,7 meripeninkulmaa. Yttergrundin majakka oli pohjoismaiden korkein majakka vuoteen 1906, jolloin Bengtskärin majakka valmistui. Majakka automatisoitiin vuonna 1963 ja nykyinen valonkanto on 16,5 meripeninkulmaa.

Yttergrundissa oli siis valmiina vuonna 1858 rakennettu Luotsitalo, jota korotettiin majakkarakennusten tekemisen yhteydessä. Samaan aikaan majakan rakentamisen kanssa valmistuivat rakennukset majakkahenkilökuntaa varten. Arkkitehti Florentin Granholm oli piirtänyt tarvittavat rakennukset, asuinrakennuksen, tavaramakasiinin ja kellarin, rakennusten keskelle jäi piha, joka ympäröitiin aidalla. Käymälä ja puuliiteri tehtiin hieman sivummalle ja saunarakennus sijoitettiin pihasta katsottuna koilliseen.
Jo 1920-luvun lopulla majakkahenkilökunnan asuinrakennus oli niin huonossa kunnossa, että koko rakennuksen tilalle oltiin suunnittelemassa uutta rakennusta, josta oli jo piirustuksetkin. Uusi rakennus jäi rakentamatta ja olemassa olevasta rakennuksesta purettiin toinen pääty pois. Pihapiirissä ollut kellari purettiin, koska se oli niin huonossa kunnossa, että perunat säilytettiin asuinhuoneissa. Kellarista on tänä päivänä jäljellä kivijalka. Saunarakennuksen toteutus muistuttaa monilta osin rautatierakennusten piirustusta.
Arkkitehti, joissakin teksteissä yliaktuaari, Florentin Granholm suunnitteli ja piirsi Yttergrundin majakkaan liittyvien  rakennusten lisäksi Tankarin majakanvartijoiden elämaan tarvittavat rakennukset. Samaisen Granholmin nimi on myös Märketin aallonmurtajassa olevassa laatassa.

Sijainti: 61° 58,8’ N 21° 17,9’
Korkeus merenpinnasta: 43,6 m

Lähteet: Suomen Majakat, Seppo Laurell, 2000, Valo merellä, Seppo Laurell, 2009 2. painos, Yttergrund – selvitys majakkasaaren rakennuksista, Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen, 2015