Sunnuntai 28.7.2024
SunFun toi kaksi ensikertalaista Gustavasvärnin majakkasaarelle sunnuntaina 28.7. klo 13 jälkeen.
Ennen laivaan astumista toinen meistä hoiti kauppaostokset ja toinen saarelle tuotavan makean veden.
Saaren jättävät edellisen viikon talkoolaiset olivat meitä laiturilla vastassa ja Riikka piti meille pikaisen paikkojen esittelyn. Kiitos Riikka sekä siitä, että meille lounaaksi jätetystä linssipadasta ja marjapiirakasta.
Myös sunnuntaina graavattua siikaa löytyi jääkaapista.
Riikka kertoi myös, että heillä oli käynyt joka päivä useita vieraita. Tämä oli meille ensikertalaisille yllätys, emme olleet varautuneet suureen “ihmisryntäykseen”, mutta totesimme, että emmeköhän me siitäkin selviä.
Saimmekin sunnuntaina jo ensimmäiset vieraat, kaksi erillistä seuruetta, joista ensimmäinen ei käyttänyt Majakkaseuran palveluita. Tulivat huusiin ja söivät rantakalliolla eväitä.
Toiseen seurueeseen kuuluui viisi henkilöä, heille kelpasi kaikki Majakkaseuran palvelut: he joivat kahvit, kuuntelivat saaren opastuksen ja ostivat yhden kirjan. Matti piti saaren opastuksen kuin olisi aina asunut täällä.
Olimme kyllä molemmat ehtineet tutustua saaren historiaan jo ennen saarelle tuloa, mutta täällä asiat vasta konkretisoituvat.
Muilta osin otimme sunnuntain rauhallisesti, tutustuimme saareen ja rohkeasti kurkimme ovien taakse selvitellen mitä kaikkea mistäkin löytyy.
Sumusireeninhoitajan talo
Saunan katto ja räjäytettyjä muureja
Haavankeltajäkälää
Maanantai 29.7.2024
Sunnuntai-iltana oli alkanut tuulla kovaa ja lähes puuttomalla ja korkealla saarella tuuli tuntui.
Epäilyksemme siitä, että tänään ei vieraita saarelle saapuisi piti paikkaansa. Ei siis lisätuloja seuralle.
Saarella ei juurikaan ollut meille talkoolaisille remonttihommia, joten tekemisemme olivat lähinnä ns päivittäisiä kotiaskareita: kaappien siivoamista, ruuan laittoa ja tiskaamista.
Matti sentään nikkaroi saunan merivesisaaville uuden kannen.
Illalla lämmitimme saunan, mutta kovan aallokon takia kumpikaan ei käynyt uimassa. Toivottavasti aallokko tyyntyy viimeistään perjantaina sen verran, että uskaltautuu mereen.
Upean auringonlaskun jälkeen nukuimme molemmat hyvät yöunet.
Tiistai 30.7.2024
Vieras-päivä!
Aamupäivällä, kesken pullan leipomisen Matti tuli keittiöön kertomaan, että “jos haluat nähdä hylkeen, niin tuolla on nyt sellainen”. Matti oli nähnyt hylkeen kiikareilla ja se makasi (tai ei maannuut) Ryssökobbarna-saaren edessä olevan saaren edessä kivellä. Jaana kuvasi hylkeen 300mm objektiivilla. Ehkä. Kunhan kuvat on siirretty tietokoneelle tiedetään, onko tuijotettu ja kuvattu kiveä vai hyljettä.
Pullat on paistettu. Ei ne kauneuskilpailua voita, mutta saivat vierailta kehuja
Noin klo 15 SunFun toi saarelle noin 20 vierasta. Matti kertoi heille upeasti saaren historiikin ja sen jälkeen myytiin halukkaille kahvia/teetä/mehua & pullaa/keksiä. Yksi kassi saatiin myytyä ja koska meiltä oli suomenkieliset Gustavsvärn-kirjat loppu, yksi henkilö lupasi tilata sen suoraan seuralta.
Vieraita vastassa Gustun laiturilla
Keskiviikko 31.7.
Sunnuntai-iltana alkanut kova tuuli tyyntyi hieman.
Päivällä oli ohjelmassa edelleen ns tavallisia kotiaskareita.
Koska tuuli oli tyyntynyt pääsimme istumaan iltaa saaren korkeimmalla kohdalla olevalle istuinryhmälle.
Siitä oli mukavaa illalla katsella ohi lipuvia rahtilaivoja, jotka olivat tulossa tai menossa Hangon Länsisatamaan. erityisesti Jaana oli innoissaan luotsista. Harmi, että luotsi “parkkeerasi” rahtilaivan “väärälle” puolelle, jolloin varsinainen tapahtuma eli luotsin lähtö laivasta jäi näkemättä.
Sään ollessa lähes pilvetön, saivat molemmat ensikertalaiset taas upeita kuvia auringonlaskusta. Mitenköhän monta tuhattu auringonlaskukuvaa tältä saarelta on otettu?
Yhtenäkään aamuna kaksikko ei herännyt katsomaan auringonnousua.
Molemmat ova nukkuneet yönsä hyvin. Ensimmäisenä yönä talo piti “outoja” ääniä. Ääniä, jotka olivat molemmille vieraita ja aiheutuivat isolta osin kovasta tuulesta. Sen jälkeen päivän askareet ja raitis meri-ilma ovat taanneet hyvät yöunet.
Torstai 1.8.
Torstai oli tutustu paremmin saareen -päivä.
Lähdettiin “päiväkävelylle” muurien ulkopuolelle. Tavoitteena oli löytää muutama kalliokaiverrus. Ne, jotka oli laitettu listalle löydettäväksi löydettiinkin. Ja pari muutakin.
Päiväkävely ei varsinaisesti ollut se kaikkein helpoin: isoja muurista räjäytettyjä kiviä, joiden yli piti astua, kiivetä, laskeutua. Kumpikin noudatti oman elämänsä Camel-mies -ohjetta ja kulki omia reittejään. Se reitti, joka saattaa toiselle näyttää hyvältä on toiselle ehdoton nou-nou.
Ehjinä kuitenkin selvittiin!
Torstai-iltana lämpesi “lähtösauna”. Siitäkin huolimatta, että lähtö on vasta perjantaina.
Muista illoista poiketen, meni ilta pitkälti sisällä istuessa. Oli viikon viilein ilta. Tunnelmat olivat jo hieman haikeat, viimeisen (tämän kertaisen) illan vuoksi.
Perjantai 2.8.
Lähtöpäivä.
Paikat kuntoon odottamaan seuraavia talkoolaisia ja SunFunin Jocken ja Pandan kyydissä mantereelle.
Kiitos Majakkaseura ja Gustavsvärn, tämä oli upea kokemus. Toivottavasti ainutkertainen vain sen vuoksi, että kyseessä oli ensimmäinen käynti.