Perjantai 7.6.
Olemme Jaana ja Tarja - Gustun noviisitalkoolaiset Siilinjärveltä ja Espoosta. Saavuimme Gustuun perjantai-iltana lukuisien kassien kanssa.

Tällä veneellä Esa toi meidät turvallisesti Gustuun.


Vastassa meitä oli ihana auringonpaiste ja kaunis luonto.

Majakkasaari siintää jo horisontissa.


 

 

 

 

 

 

Majoituimme sisätiloihin ja laitoimme elintarvikkeet kaappeihin. Sen jälkeen lähdimme nostamaan Majakkaseuran lipun salkoon ja tutustumaan uuteen ympäristöömme, joka lumosi meidät ensihetkestä

Majakkaseuran lippu nousee salkoon.


Lämmitimme saunan siilinjärveläisillä koivuhaloilla ja nautimme auringonlaskusta Tulliniemen suunnalla. Ennen nukkumaanmenoa opettelimme vielä tarkemmin Gustun vaiheikkaan historian vaiheita  ja yksityiskohtia seuraavien päivien mahdollisia opastuskierroksia varten.

Ihailimme ilta-auringon säteitä laiturilta.


 

Lauantai 8.6.
Lauantaina oli +18 astetta, aurinkoista ja tuuli 5m/s lännestä.

Saarta reunustavat kauniit silokalliot.


Uskoimme, että kaunis sää tuo Gustuun vieraita ja leivomme varalle raparperipiirakkaa. Menimme laiturille nauttimaan lämpimästä merituulesta ja auringonpaisteesta.

 

 

 

 

Emme ennättäneet istua kuin tovin kun horisontista lähestyi vene laituria ja saimme vieraita. Perhe Bromarvista saakka oli lähtenyt lauantaiajelulla päämääränään Gustu. Saaren historia kiinnosti vieraita kovasti ja esittelyn päätteeksi maistuivat kahvi ja mehu sekä piirakka. Illalla saimme vieraaksemme vielä yhden veneilijän , joka vei meidät saarikierroksen jälkeen ystävällisesti uimaan poijujen luo.

Viikon aikana ehdimme myös seurata valkoposkihanhiperheiden elämää.


 

 

 

 

 

 

Saarella on runsaasti kasvi- ja lintulajeja. Lisäksi bongasimme laiturin ohi uivan rantakäärmeen, joka on helppo tunnistaa niskan keltaisista isoista pisteistä.

Saarella asuu myös rauhoittu rantakäärme.


 

 

 

 

 

 

 

 

Sunnuntai 9.6.
Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä ukkosrintama kulki meren puolelta Gustun ohitse. Sunnuntaiaamu oli puolipilvinen , päivä aurinkoinen (+ 17 astetta), mutta tuuli navakkaa koko päivän (12-14 m/s).

Muurin vierestä löytyi tuulelta suojassa olevia aurinkoisia paikkoja.


Aamulla rantakäärme oli kerälle kiertyneenä saunan polulla, mutta ihailimme sitä  kauempaa, koska laji on rauhoitettu  eikä sitä saa häiritä.  Myös valkoposkihanhipariskunta poikasineen oli talon päädyssä nyhtämässä ruohoa ja tiira teki loputtomia syöksyjään kalasaaliiden perässä.

Tiira on ahkera kalastaja.


 

 

 

 

 

 

Kova tuuli esti varmaankin vierailut, mutta olimme paljon ulkona siistien pihaa ja polkuja. Keräsimme loput pihalta löytyvät tiilenkappaleet pinoon muurin viereen. Kuvasimme kasvilajeja digikasviota varten ja työ jatkuu vielä. Välillä lämmittelimme sisällä. Järjestimme ja inventoimme keittiön elintarvikekaappien sisältöä.

Saarella on runsaasti erilaisia kasveja, jotka kasvavat karussa maaperässä.


 

 

 

 

 

 

 

 

Maanantai 10.6.

Navakka tuuli jatkui edelleen (8-10  m/s). Onneksi aurinko kuitenkin paistoi (+15).
Aamupäivä meni, kun yritimme siirtää kuvatiedostoja puhelimesta koneelle. Lopulta päädyimme lähettämään ne sähköpostilla, mikä oli huomattavasti helpompaa.
Lounaan jälkeen kiertelimme saarta ympäröivillä  kallioilla löytöretkeilijöiden tavoin etsimässä kalliokirjoituksia ja ihailemassa upeita tyrskyjä.

Ikuinen rakkaudentunnustus 1800-luvun loppupuolelta.


Läheiselle luodolle oli kokoontunut kymmenkunta joutsenta.


 

 

 

 

 

 

 

 

Läheisellä luodolla piti kokoustaan kymmenkunta joutsenta turvassa isommilta aalloilta.
Ennen saunaa tyhjensimme puuceen biokäymälää kompostiin ja siivosimme puuceen lähiympäristön.

Puuceen komposti on tyhjennettävä viikottain.


 

 

 

 

 

 

 

 

Illalla tuuli vielä, mutta suojaisalla saunan terassilla oli mukavaa istuskella makoisten löylyjen jälkeen.

Jaana lämmittää saunaa siilinjärveläisillä koivuhaloilla.


Sauna lämpiää.


 

 

 

 

 

 

 

 

Tiistai 11.6.
Aamulla tuuli oli vihdoin tyyntynyt (1-3 m/s) ja päivästä näytti tulevan lämmin, mutta pilvinen. Koska leipä oli loppunut, päätimme leipoa sämpylöitä ja vierasvaraksi korvapuusteja. Leipomisen aikana ulkoa alkoi kuulua jyske, joka toi sumusireeninhoitajan keittiöön muiston sota-ajoista. Muistimme hetken kuluttua, että puolustusvoimien rannikkotykistö harjoittelee aseillaan Russarössä. Ampumisen savujäljet näkyivät Gustuun asti ja sotalaivoja parveili saaren ympärillä.

Sämpylät valmistuivat maailman parhaimmalla reseptillä ja riittivät loppuviikoksi.


 

 

 

 

 

 

 

 

Puolen päivän aikoihin saimme vieraaksemme hankolaispariskunnan. Rantautumisen jälkeen pääsimme pieniin ensiaputehtäviin, koska toisen veneilijän käteen oli tullut lähtötilanteessa haava, joka vuosi hieman. Saarikierroksen jälkeen he pyysivät meidät seurakseen kahville nyt jo aurinkoiselle pihamaalle.
Kävimme hyvästelmässä pariskunnan ja jäimme laiturille seuraamaan yksinäistä joutsenta, joka nukkui ranta- aalloilla. Kauan emme ehtineet laiturilla olla, kun saimme jo lisää vieraita.

Vieraita saapuu.


Toinen mukava pariskunta lapsenlapsensa kanssa tuli tutustumaan Gustun saareen ja historiaan. Miehellä oli itselläänkin mielenkiintoisia tarinoita kerrottavana. He kehuivat kovasti korvapuustejamme ja halusivat  myös ostaa muistoja vierailustaan.
Kun olimme laittamassa ruokaa, Jokke soitti, että saarelle on tulossa 10 hengen vierailijaryhmä. Valmistauduimme esittelemään saarta ja aloimme  odottelemaan ryhmää. Ryhmällä oli kuitenkin oma opas mukanaan ja tapasimme heidät vain pikaisesti myymälässä.
Illalla siivosimme yläkertaa ja keittiötä.
Huomenna on taas luvassa tuulinen päivä, mutta kuulimme, että Panda tuo meille lisää vieraita.

 

 

Valkoposkihanhipariskunta opetti poikasiaan uimaan.


Saimme ihailla useita kauniita auringonlaskuja.


 

 

 

 

 

 

 

 

Keskiviikko 12.6.
Yön aikana tuuli oli noussut ja tuulen nopeus oli noin 12-13 m/s idästä. Aamun aloitimme leipomalla omenapiirakan, koska tiesimme noin kahdenkymmenen hengen vierailijaryhmän tulosta puolen päivän maissa. Vieraat olivat Tulliniemen rantaa siistivän WWF:n vapaaehtoisryhmä. Jaana meni vieraita vastaan laiturille ja esitteli saaren historiaa ja luontoa kiinnostuneille kuuntelijoille. Tarja kattoi sillä aikaa  kauppaan kahvipöydän
ja hoiti esittelykierroksen jälkeen tarjoilun ja myynnin.
Eräs vieraistamme tuli huolestuneena kertomaan, että laiturin luona kasvaa pieni kurtturuusupensas, joka luokitellaan nykyään haittakasviksi. Varmistaaksemme, ettei kyseessä ole saaristossa viihtyvä orjanruusu, etsimme molempien ruusujen tuntomerkit ja päätimme, että huomenna ohjelmassa on ruusun mahdollisen hävittämisen aloittaminen.
Tuuli vain yltyi päivän aikana. Siksi keskityimme sisätöihin ja siivosimme lisää keittiön kaappeja sekä teimme inventaariot loppuun ja ilmoitimme puutteet eteenpäin.

Voimakas itätuuli puhalsi merellä ja riepotti saaren kasveja ja lippua.


Tyrskyt kalliioita vasten olivat upeaa katseltavaa.


 

 

 

 

 

 

Ulkona tuuli oli tehnyt tepposiaan: huomasimme, että puuceen oven sisäpuolella oleva haka oli mennyt sisäpuolelta kiinni eikä ovi auennut. Kokeilimme eri keinoja, millä saisimme nostettua haan pois paikaltaan ulkoa käsin, mutta emme onnistuneet. Lopulta jouduimme ruuvaamaan oven saranat irti seinästä ja nostamaan oven kokonaan pois. Nyt hakaan on tehty viritys, jolla haka ei voi enää lukittua tuulen voimasta itsekseen.

Puuceen ovi oli jumissa ja jouduimme irroittamaan sen kokonaan. Luonnollisesti ruuvasimme saranat myös takaisin kiinni.


Luonnon voimat ovat todella mahtavat. Tyrskyt heittivät pisaroita jopa puuceen ikkunaan ja saunan terassille saakka. Myös valkoposkihanhet ovat selvästi levottomampia, koska joka puolella saarta rymisee ja paukkuu. Tuulisen sään on ennustettu jatkuvan myös huomenna, joten vain kokeneet merenkävijät suuremmilla veneillä voivat uskaltautua saarelle.

Sumusireeninhoitajan talo kutsuu talkoolaisia yöpuulle.


 

 

 

 

 

 

Torstai 13.6.
Aamulla tuuli edelleen navakasti idästä (13-15m/s) ja aurinko pilkahti vain muutaman kerran päivän aikana. Tuuli oli niin kovaa, että paikoitellen emme meinanneet päästä eteenpäin. Myös valkoposkihanhet kerääntyivät parviksi talon ympärille suojaan.

Valkoposkihanhet makasivat heinikon suojassa talon ympärillä.


 

 

 

 

 

 

 

 

Tuulisesta säästä huolimatta lähdimme näivettämään "pientä" ruusupensasta, joka paljastuikin noin 25 neliömetrin suuruiseksi alueeksi täynnä pensaita. Sinnikkäästi päätimme tehdä urakan loppuun ja pensaikko on tältä erää käsitelty. Ohjeiden mukaan sama työ täytyisi tehdä vielä 1-2 kertaa kuluvan kesän aikana.

Otimme ruusupensaasta hetken muiston ikkunallemme.


Jaana nyhtää kurtturuusun tuoreita versoja.


 

 

 

 

 

 

 

 

Perjantai 14.6.
Viimeinen talkooaamumme oli sumuinen ja näkyväisyyttä nolla. Koko päivän aikana luvattua auringonpilkahdusta ei näkynyt ja tuuli voimistui iltaa kohti ( 5-9 m/s).
Siivosimme saunan, puuceen ja talon alakerran, jotta seuraavilla talkoolaisilla olisi mukava aloittaa oma talkooviikkonsa.
Viikkomme on ollut loistava. Olemme eläneet saaren luonnon mukana ja nauttineet jokaisesta hetkestä. On ollut mielenkiintoista seurata valkoposkihanhien elämää ja vanhemmuutta.Viikko on ollut "downshiftausta" erittäin positiivisessa mielessä. Myös  saaren historia on herättänyt mielenkiintoa, kunnioitusta ja olemme vaikuttuneita siitä, mitä kaikkea tämä pieni saari on kokenut.
Emme tunteneet toisiamme entuudestaan ja olemme iloisia siitä, että juuri me satuimme tänne saarelle yhtäaikaa. Yhteiselomme on ollut saumatonta ja hyvän huumorin höystämää.
Samanlaisia mukavia kokemuksia toivomme seuraaville talkoolaisille ja talkooviikoille.

Talkooterveisin,
Jaana & Tarja

Jaa tämä somessa

Scroll to top
Skip to content