21.8. 2021
Hei te kaikki Märket-majakan ja meren ystävät!
Me viikon 34 talkooporukka (Liisa, Kaija, Mira, Päivi ja Pasi) saavuimme tänne majakkasaarelle jo eilen odotettua aiemmin sopivan tuulen osuessa kohdalle. Minä ja Kaija ollaan vanhoja ystäviä, mutta muutoin tutustuttiin toisiimme matkalla Ahvenanmaalle Viking Line´n Amorellalla. Perillä Ahvenenmaalla meille jäi aikaa sen verran kuin tarvitaan ostosten tekemiseen ja tilattujen ruokien noutamiseen Hugon kaupasta. Tämän kaiken jälkeen päästiin asiaan; merelle!
Jokainen oli matkalla varmaan omissa mietteissään. Minä istuin ja katselin merta; miten kaunista kaikki oli auringonpaisteessa kimmeltäessään. Mietin ihmisen suhdetta ja suhtautumista mereen ja meren suhdetta meihin ihmisiin. Me ihmiset pyrimme hallitsemaan kaikkea ympärillämme olevaa mukaan lukien muut elävät olennot ja heidän elinympäristönsä. Mereen liittyen pysäyttävää oli Pasin tämän päivän kertomus siitä, kuinka hän lapsena kaverinsa kanssa Nauvon vesillä 60-luvulla katsoi mereen viiden metrin syvyyteen tarkistaen löytyykö ahvenia ongittaviksi ja nyt samoilla vesillä käydessään pinnan alle näki noin metrin syvyyteen. Ja että kampelat ovat kadonneet! Meri ei ole kyennyt vastustamaan, kun me olemme saastuttaneet merta, mutta meren voimaa me emme ole pystyneet kahlitsemaan. Se meren voima näyttäytyi jo matkalla majakkasaarelle. Kipparimme Fredrik ohjasi venettä taiten meren maininkeihin kulun sovittaen.
Miten ihmeelliselle saarelle me saavuttiin. Äkkiseltään vain merestä nousevat kalliot ja majakkarakennukset, aallot saaren ympärillä ja yllä korkea taivas. Ja kun saarelle lähti kävelemään, yht´äkkiä ihmeellisiä värejä ja muotoja ja yllätyksiä niin kuin lokinmuna kallionkolossa. Luulen, että meidän kaikkien mielen täytti kiitollisuus siitä, että täällä me saadaan nyt hetken verran asua!
Oma aikansa on mennyt saaren sääntöihin ja käytännön töihin tutustuessa Märket-veteraani Pasin kärsivällisellä ohjauksella. Toinen toistemme auttaminen ja ohjaaminen onkin meillä meidän yhteisen viikkomme motto. Olen tarvinnut jo paljon apua ja saanut apua, kun olen tarvinnut; mikä voi olla suurempi siunaus! Tämä päiväkirjan kirjoittaminen ei olisi ollut minulle mahdollista ilman Miran neuvoja eikä tähän ilmestyisi yhtäkään kuvaa ilman luottokuvaajiani Päiviä, Miraa ja Kaijaa. Minulle suotu apu alkoi jo ennen saarelle saapumista, kun läheinen työkaverini Annukka opetti minulle kädestä pitäen savuporokeiton tekemisen ja sen opetuksen hedelmistä me saatiin tänään kaikki nauttia eli ”Annukka hei; se meni hyvin!”. Eli tämä viikko mennään teemalla ”Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta!”.
Huomiseen!


Hej ni alla som gillar fyren Märket och havet!
Här vi nu är alla fem; Pasi, Kaija, Mira, Päivi och jag, Liisa. Vi kom med m/s Sefyr igår då det inte blåste för hårt.
Havet var så vackert när solen sken. Jag tänkte, att vi människorna är ansvariga för det, att havet i allmänheten har blivit så smutsigt och mår inte bra. Vi måste göra mera för havet!
Här på ön vi är liksom vi skulle vara i sagoland. Med första syn här finns bara fyren och klippor, men när man börjar riktigt titta, ser man så många vackra detaljer.
Sunnuntaina 22.8. 2021
MITEN HÄMÄHÄKKIÄ SUUDELLAAN?
Minä ja Kaija nukumme täällä majakassa ”Prinsessa”-huoneessa. Emme tiedä mistä huone on alun perin nimensä saanut, mutta nimi tuntuu hyvin sopivalta. Me emme ole huoneessa keskenämme. Ikkunan välissä asuu komea hämähäkki. Olisiko mahdollista, että hämähäkkimme olisikin Ruotsin valtakunnan kadonnut prinssi, kuka purjehdusmatkallaan suututti Ahdin ja kenet hämähäkiksi lumottuna teljettiin Märket`n majakan torniin! Mutta miten suudella hämähäkkiä ja vapauttaa hänet lumouksen vallasta! Tällaisiinkin ajatuksiin tämä luoto ja kiehtova, vanha majakka houkuttelevat mielen.
Eilen illalla saunoimme; pehmeät löylyt ja punainen aurinko laskemassa mereen…
Tänään olemme tehneet jokaiseen päivään liittyviä arkitöitä. Täällä majakkasaarella ymmärtää erityisen hyvin kuinka tärkeitä nämä jokapäiväiset työt ovatkaan. Ne pitävät kaiken perusteellisessa järjestyksessä ja tuovat päivään rauhoittavan rytmin. Tämän lisäksi intouduimme siivoamaan keittiön hyllyjä.

Kaikki kunnioitus kuuluu Pasille, kun hän kärsivällisesti ja ystävällisesti opetti meitä veneen laskussa ja nostossa ja perämoottorilla ajamisessa. Kaikki tämä oli hyödyn lisäksi tavattoman hauskaa!


Kaiken edellä mainitun lisäksi meillä oli aikaa myös tehdä löytöretkiä luodollamme.


Päivä on ollut ihana. Pieni kallioluoto keskellä merta; eikä ainuttakaan pitkästyttävää hetkeä!
Jälleen huomiseen!
Vi har haft en fin dag; städning, vardags rutiner och äventyr-resor runt holmen; det finns en död säl på stranden. Pasi har lärt oss att använda gummibåten och utombordaren . Det var båda nyttigt och riktigt roligt.
Maanantaina 23.8. 2021

Arjen työt ovat rytmittäneet päivämme. Sää on ollut tähän mennessä tuulisin. Vapaa-ajan olen viettänyt kokopitkää elokuvaa katsellen. Tässä elokuvassa meri vyöryttää aallon toisensa perään vasten luodon pohjoisia kallioita. Jokainen aalto saapuu hieman omalla tavallaan. Eräs lähestyy korkeana ja mahtaillen, mutta vaipuukin muiden aaltojen alle jo ennen rantaa. Toinen on kovin viattoman oloinen, mutta kallion reunan kohdatessaan paiskautuukin yli reunan ja kastelee saappaitani. Tämä on parhaita näkemiäni elokuvia ja voisin katsella sitä tuntikausia.
Kaija ja Mira ovat kiinnostuneita ja perehtyneitä lintuihin. Heidän keskusteluaan linnuista ja niiden tunnistamisesta on mielenkiintoista kuunnella. Pääsen osalliseksi pienimuotoisesta lintukurssista.

Alle liitän Kaijan lintukuvia.



Pasi huolehtii kokonaisuudesta. Hän pitää ohjat käsissään niin kärsivällisellä, hienovaraisella ja ystävällisellä tavalla, ettei se tunnu ohjaamiselta laisinkaan.

Päivi on joukkomme todellinen alkuasukas. Hän on loukannut varpaansa ja kulkee paljain jaloin säällä kuin säällä ja kuvaa Kaijan kanssa minulle hienoja kuvia, joita voin liittää tähän päiväkirjaan.
Idag det har blåsat 10,5-11,5 m/s. Det är roligt att titta stora vågor. Kaija och Mira är intresserade om fåglar. Jag har också lärt mig om fåglar när jag har lyssnat dom.
Tiistaina 24.8. 2021
Tänään luodolle saapui vielä yhdeksi päiväksi kesä.

Ja näin me siitä nautittiin!

Muutama pääskynen on viettänyt nämä päivät seuranamme ja nyt ne tekivät tunnelman erityisen keveäksi.

Elämässä tulee kaikille eteen enemmän tai vähemmän solmukohtia ja kun niistä selviää, on parhaimmillaan aina hitusen kokeneempi ja viisaampi. Meille tuli täällä luodolla tänään vastaan solmuja, mutta tällä kertaa aivan konkreettisia solmuja. Eli Pasi opetti meille solmuja. Mietittiin missä kaikissa elämän tilanteissa oppimistamme solmuista voi olla meille hyötyä veneilyyn liittyvien tilanteiden lisäksi. Näihinkin solmuihin liittyen meistä tuli kokeneempia ja viisaampia.


Myöhemmin iltapäivällä luotoa lähestyi vene. Me olimme jo niin tottuneita tuulisiin päiviin ja ajatukseen siitä, että luodolle on mahdotonta rantautua, että yllätyimme ja hämmennyimme. Nopean työnjaon jälkeen olimme kuitenkin jo iloisia mahdollisista vieraista, jotka kiikaroinnin perusteella osoittautuivat rajavartioston miehiksi. Vene lähestyi luotoa kahdesta eri suunnasta. Toinen rantautuminen olisi ollutkin mahdotonta, mutta poijulta olisimme saaneet vieraat haettua.

He päättivät toisin ja me palasimme ihanaan arkeemme.

Det har varit varmt idag! Vi nästan fick gäster; gränsbevakningens båt körde förbi vår skär. Pasi har lärt oss att knyta.
Keskiviikkona 25.8. 2021
Kesä on ohi; “On synkkä ja syksyinen yö”. Tänään on tuullut kovimmillaan puuskissa yli 18 m/s. Kauneus ei ole kadonnut minnekkään. Sen hienompaa ei voi olla kuin seurata myrskyä merellä silloin, kun itse seisoo lujalla kalliolla ja voi halutessaan siirtyä sisälle ja painautua lämpimän pönttöuunin kupeeseen. Merellä olisikin sen sijaan pahassa pulassa.
Aamulla ennen tuulen nousua Mira vei meidät opastetulle kasviretkelle.

Mira kuvasi alla olevan kuvan meidän kesäpäivänämme ja tunnisti sen suolasolmukiksi tai ehkä jopa erittäin harvinaiseksi merisolmukiksi.

Tänään kukat olivat paenneet suojaan tuulelta ja synkkyydeltä.

Arkinen aherrus jatkuu. Keittiövastaavamme Kaija on inventoinut kaappien ja pakastimen sisältöjä tiedoksi seuraaville luodon asukkaille.


Idag har det blåsat hårt; ungefär 12-18 m/s. Mira har berättat oss om växter på Märket.
Torstaina 26.8. 2021
Aamu-uinnit ovat tauolla. En ole koskaan aikaisemmin Suomessa nähnyt merta tällaisena kuin tänään. Nyt minulla on käsitys siitä mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että meri vyöryää ja velloo. Toivoin, että sopivasti keskellä viikkoa tulisi niin kova tuuli, että meren voima löisi aallot yli luodon. Toiveeni toteutui tänään. Toiveeni piti sisällään sen, ettei kukaan joutuisi toiveestani kärsimään eikä joutuisi tässä kovassa tuulessa merellä pulaan. Meren voima on yhtä aikaa lumoava ja pelottava.

Tänään tapahtui toinenkin ihmeellinen asia. Rajavartiolaitoksen Super Puma-helikopterin väki soitti ja kysyi olisivatko he tervetulleita kylään; he olivat enemmän kuin tervetulleita! Me saimme vieraita, kun se oli kaikkein vähiten todennäköistä. He esittivät toiveen, että he voisivat saunoa ja me pistimme tietenkin parastamme viikon ainoille vieraillemme; kuuma sauna ja saunakahvit.



Helikopterin miehistöön kuuluivat kaksi lentäjää, kaksi ensihoitaja-pintapelastajaa ja mekaanikko. He kertoivat, että jos tuulen nopeus ylittää 30 m/s, helikopterin ei ole lupa enää nousta lentoon. He saattavat työskennellä siis äärimmäisen kovissa olosuhteissa. Me olisimme mielellämme pitäneet heitä vierainamme kauemmin; mielessä oli niin paljon kysymyksiä heidän työhönsä liittyen. He miettivät, että he saattavat tulla syksyn aikana vielä toisenkin kerran käymään; kenen kohdalle se onni sitten sattuukin.
Vieraat lensivät luodolta kuin muuttolinnut. Tuuli vaikutti yltyvän vielä entisestään. Surimme pikkulintujemme puolesta. Luodolla heitä näkyi enää muutamia; toivottavasti loput ovat selvinneet lentomatkastaan. Lähiluodon hylkeistä meidän ei tarvitse onneksi kantaa huolta. Kaija kuvasi heidät kesäpäivänämme majakan tornista. Nämä naapurimme eivät ole tulleet käymään kylässä lukuunottamatta yhtä uteliasta hyljettä, kenet Mira tavoitti kiikariinsa tiirailemassa meille päin.

Tässä päivässä on ollut jotenkin juhlan tuntu. Tämän päivän olisi kuulunut olla sunnuntai. Tällainen päivä ei voisi päättyä paremmin kuin päivälliseen, jolla tarjoillaan Päivin kaalilaatikkoa, joka on ehdottomasti herkullista!


Det har stormat hela dagen. Jag hade inte trott, att vi fick våra enda gäster just idag. Super Puma-helikoptern flög hit från Åbo. Besättningen badade bastu och sen vi diskuterade vid bordet och drack kaffe. Vi hade idag en festdag!
Perjantaina 27.8. 2021

Tänään keskustelimme lähdöstä ja aikatauluihin liittyvistä epävarmuuksista. Täällä reunaehdot asettaa tuuli. Siitä tulee jotenkin rauhallinen olo, kun me emme voi tähän vaikuttaa. Tämä on kuin vanhassa viisaudessa, jossa todetaan, että ihmisen on turha pyrkiä muuttamaan asioita, jotka eivät ole hänen käsissään. Ja jos meille tulee lisäpäiviä, nautimme niistä paljon! Lähdön ajatteleminen tekee olon haikeaksi ja yhtä aikaa sitä on tietenkin iloinen kotiinpaluusta. Elämä on täynnä ristiriitaisuuksia.
Sitten on asioita, joihin ihminen voi vaikuttaa. Me vaikutimme tänään kompostin ja kuivakäymälän tyhjenemiseen.

Huomasimme taas kerran kuinka työn tekeminen tuo päivään oman mielekkyytensä.
Kun ajattelen tätä viikkoa, yksi hienoimmista asioista on juuri se, miten mutkattomasti yhteiset työt ovat sujuneet. Kaija teki ison työn jo etukäteen suunnitellessaan ruokailujamme ja kauppalistaa. Täällä luodolla olemme jakaneet työt mielekkäällä tavalla. Olemme selviytyneet hyvin auttamalla toinen toistamme. Meillä on aivan ehdottoman hieno porukka!



Vi har jobbat idag. Vi har till exempel tömmat torrklosetten. Jag tycker att vårt gäng är briljant!
Lauantaina 28.8. 2021
Todennäköisesti meidän viimeinen kokonainen päivämme Märketin majakalla vuonna 2021. Viimeiset päivät ovat sellaisia päiviä, jolloin kaikki tapahtumat saavat mielessä erityisen merkityksen, kun kaiken tekee viimeistä kertaa. Mieli miettii ja pohtii koettua ja tulevaa.

Aamulla uinnin jälkeen ajattelin ilahtuneena, että tämä ei ole viimeinen aamu-uinti luodolla; se tulee eteen vasta huomenna.
Viimeiseen päivään liittyy siivousta ja järjestämistä. Tämä kaikki tuntuu erityisen mielekkäältä, kun sitä tekee jotakuta varten. Toivomme, että seuraavan viikon talkooporukan on helppoa tulla asumaan luodolle jälkeemme.


Viimeiset päivät ovat myös juhlia varten. Ne ovat sellaisia juhlia, joissa muistellaan yhteisiä kokemuksia. Me totesimme kiitollisina, että meidän on ollut helppoa tulla toimeen; kaikki on sujunut helposti ja mutkattomasti. Meidän yhteinen viikkomme on ollut hieno ja ihana.

Suuri kiitos luodollemme, kun saimme olla sen vieraina!

Viimeisen illan sauna helli meitä oikein lämpimillä löylyillä.

Nyt menen nukkumaan viimeistä yötä. Millaista unta mahdan nähdä?
Imorgon skall Fredrik hämta oss härifrån. Vi har städat för att dom som kommer hit efter oss skulle ha det bra här. Vi hade också en liten fest.
Sunnuntaina 29.8. 2021
Viimein aamu aukeaa utuisen aurinkoisena.

Minä ja Kaija aloitimme aamun tietenkin aamu-uinnilla; tätä me tulemme ikävöimään!

Kaija touhuaa keittiössä viimeiseen asti.


Viimeistä kertaa yhdessä ruokapöydän ääressä. Olo on jo hieman hätäinen. Pasi on laskenut veneen vesille. Me kuljetamme matkatavarat kalliolle. Pian koittaa lähdön hetki…
Sista dagen. Kaija bakar semlor åt dom som kommer hit efter oss. Vi ses igen Märket!
