Talvipakkasilla helmikuussa alkoi mukava kevään odotus, kun Suomen Majakkaseura lähetti jäsenpostia tulevista retkistä. Toukokuinen Gustavsvärn kutkutteli ensikertalaisen mieltä sen verran, että ilmoittauduin retkelle saman tien.

Odottavan aika kävi Helsingissä pitkäksi. Huolestuneena seurasin säätiedotuksia, sillä merkilliset myrskyt, räntäsateet ja raekuurot seurasivat toistaan pitkälle toukokuuhun – kunnes kuin ihmeen kaupalla viikonloppu 20.-21.5. valkeni mitä upeimmassa auringonpaisteessa. Hanko tarjosi toden totta parastaan meille majakkaseuralaisille!

 

Satama

 

 

Kellon lyödessä lauantaina tasan 11.00 retkikuntamme oli valmiina merimatkaan. Kävimme pikaisesti jättämässä reput, rinkat, makuupussit, vesitonkat sun muut kantamukset Gustun uudelle laiturille ja jatkoimme matkaa Hauensuoleen. Saari oli oikea rauhan tyyssija, ehdimme hyvin tutustua ”merenkävijöiden vieraskirjaan” – vanhimmat kaiverrukset ovat 1400-luvulta ­- ja elämyksen kruunasi merikotka, jonka uljaan profiilin näimme kalliolohkareen korkeimmalla kohdalla. Kameraa kotka harmiksemme karttoi, mutta onneksi saimme mukavia otoksia retkemme varsinaisesta kohteesta, Gustavsvärnin majakkasaaresta.

Majakka

 

Jättimäinen kattilallinen Mirkan keittämää kalakeittoa ruisleivän kera odotti nälkäisiä retkeläisiä, kun vihdoin saimme hämmentävän suuren tavarakeon kannettua laiturilta sumusireeninhoitajan talolle. Tusinan verran retkeläisiä yöpyi talon avovintillä, kaksi valitsi yöpaikakseen konehuoneen ja retken vetäjistä Jari oli pihalla telttamajoituksessa.

Pakollisen ruokalevon jälkeen herkuttelimme vielä mustikkapiirakalla ja pullalla. Täydellä vatsalla oli hiukan työläs lähteä saarikierrokselle, mutta kyllä kannatti! Maisemat olivat kerta kaikkiaan upeat. Jo hiukan raunioituneet kivimuurit huikaisevan sinistä taivasta vasten toivat mieleen Maltan tänä keväänä sortuneen luonnonkivimuodostelman Azur Window´n.

 

”Ikkuna-aukko” muurissa

 

 

Ja voiko kauniimpaa tiskipaikka edes olla! Kotioloissa tiskikoneen täyttäminen on mitä tylsintä puuhaa, mutta Gustulla ilmoittauduin oitis tiskijoukkoihin eikä 15 hengen astioitten tiskaaminen ollut homma eikä mikään.

 

Tiskipaikka

 

 

Leppoisan puuhastelun ja jutustelun lomassa tuli valmistettua illallinen ja lämmitettyä sauna. Muutamat urhoolliset kävivät 8-asteisessa meressä. Itsekin heitin talviturkkini ja mikä mahtava fiilis oli sen jälkeen, kun kohtalaisen vikkelästi oli kavunnut ylös merestä aurinkoiselle laiturille. Lempeät löylyt pehmittivät hetkessä kylmenneet lihakset ja mainio ämpärisuihku huuhteli hiet. Gustun sauna kuuluu ehdottomasti saunojen aateliin!

 

 

 

 

Merielämä oli tainnut pistää päät enemmänkin pyörälle, sillä illan mittaan ideoimme mm. polarisaatiota hyödyntäviä häikäisemättömiä ajovaloja ja nopeinta mahdollista matkaa maapallon toiselle puolelle Kiinaan. Avomagneetiksi ristimämme japanilaista luotijunaa mukaileva ratkaisumme voi vielä jonain päivänä olla totta.

Hyvin nukutun yön jälkeen sunnuntai näyttäytyi aurinkoisena mutta kovin tuulisena. Eiliset shortsit ja hihattomat t-paidat piti suosiolla vaihtaa lämpimämpiin vaatteisiin. Perinteisen grillimakkaralounaan jälkeen tuuli tyyntyi, ylimääräiset vaatekerrat sai riisua pois ja aurinkorasvalle tuli taas käyttöä. Päivä kului siivotessa, saarta vielä kerran samoillessa, shoppaillessa (muutama majakka-aiheinen t-paita vaihtoi omistajaa) ja ruohikolla selällään maaten taivasta tuijotellen.

 

 

 

Kellon lähestyessä kolmea oli aika jättää hyvästit tälle loistavalle majakkasaarelle ja uusille, nyt jo tutuksi tulleille retkikumppaneille. Konkarit hymyilivät tietäväisinä, kun me ensikertalaiset vannoimme tulevamme tänne vielä uudelleen. Gustulle on tosiaan helppo menettää sydämensä!

Teksti: Anna Laaksonen

Kuvat: Mirka Jokiniemi, Anna Laaksonen, Riitta Oittinen, Stacy Siivonen, Anne Elomaa

 

Jaa tämä somessa

Scroll to top
Skip to content