Gustavsvärn-Bengtskär 1 -retki vappuviikonloppuna 2023
28.-30.4. vietimme vappuetkoviikonlopun majakoilla.
Aurinkoisessa kevätsäässä irrotimme ankkurit Hangon satamasta kyydissä seitsemäntoista iloista majakkaseuralaista. Osa porukasta oli ensikertalaisia, osa konkareita.
Vene oli lastattu suurella määrällä tavaraa, joka Gustun rantalaiturissa purettiin sukkelaan kädestä käteen ihmisketjussa kohti sumusireeninhoitajan taloa.

Alkuihastelujen jälkeen joukko jakaantui kukin taholleen: kohti ruuanlaittoa, saunan lämmitystä ja muita tärkeitä puuhia. Ruoka oli herkullista ja saunominen ihanaa.
Ullakolla oli tosi kylmä, mutta varusteemme olivat hyvät ja lisäpeittoja löytyi.
Seuraava aamu valkeni aurinkoisena. Onneksi tuuli oli sopiva, ja pääsimme lähtemään veneellä kohti Benkkua.

Puolessavälissä matkaa merisumu yllätti meidät kietoen maiseman harmaaseen vaippaan. Onneksi veneen kuski plotterilla ohjasi meidät turvallisesti eteenpäin, ja yhtäkkiä eteemme piirtyi iso harmaa rakennus – Bengskärin majakka.

Oppaamme Paolo kertoi saaren historiasta sekä sen kunniavieraista, haahkoista. Kevään myötä saapuvista haahkoista on tullut osa saaren nähtävyyttä. Saarelle odotetaan noin viittäsataa haahkaa pesimään. Yleisesti ottaen haahkakanta on viime vuosina taantunut. Turun yliopistossa onkin menossa tutkimus haahkojen pesinnästä.
Saarella ihminen on haahkan ystävä, joka pitää merikotkan loitolla. Haahkan pesiä on kaikkialla, ja osa niistä on merkitty kyltein. Haahkoja tulee toki kohdella kunnioituksella kohdattaessa.


Voileipäkahvien jälkeen melkein kaikki kapusivat majakan torniin ihailemaan Pariisissa hiottua linssiä sekä upeaa merimaisemaa, josta sumu oli jo sillä aikaa hälvennyt.


Gustavsvärniin takaisin palattuamme nenään kantautui ihana kalakeiton ja pannukakun tuoksu. Saaren tontut olivat lämmittäneet saunan valmiiksi matkalaisille.

Teimme vielä ennen saunaa Mirkan vetämän saarikierroksen. Saunan ja uinnin jälkeen etkoilimme vappua retkenvetäjien vasta paistamien taivaallisten munkkien ja kotona tehdyn siman kera. Munkinpaistajien mukaan tuvan portailla paistettiin munkkeja noin kahdentoista boforin tuulessa. No, mittayksiköt olivat tässä ehkä hieman hakusessa… 🙂

Illalla tuuli todella yltyi ja sadekuurot kastelivat läpi yön saarta kattoa ropisuttaen.

Lähtöaamuna runsaan syömisen lomassa ehdittiin pystyttää majakkakauppaa, tehdä keittiöinventaaria, tyhjentää huussia ja laittaa saarta muutenkin kuntoon seuraavia tulijoita varten.
Tunnelma oli koko viikonlopun ajan rento ja hilpeä – iso kiitos retkenvetäjille sekä koko joukolle!
Ihan varmasti nähdään vielä tänä kesänä. Gustulle kiitos!

