Majakkamatka Skotlantiin (27.7.-5.8.2018)


Majakkaseuralaiset tekivät tähän mennessä yhdeksännen kansainvälisen majakkamatkan tällä kertaa Skotlantiin. (Aiempien kansainvälisten matkojen kohteet ovat olleet: 2 x Islanti, Ranska-Englanti, Ranska-Espanja, Saksa-Puola, Tanska-Norja, Irlanti, Tanska.)

Yhteensä 7 autokuntaa (28 osanottajaa) matkasi majakkamatkalle Skotlantiin heinäkuun 27. päivänä. Neljä autoa teki 10 päivän lenkin, kolme seitsemän päivän lenkin lyhentäen matkaa loppupäästä. Matkan toteuttamista helpotti se, että Helsingistä on kesäisin Finnairin suora lentoyhteys Edinburghiin.

 

1. päivä


Edinburghin lentokentältä päästiin liikkeelle noin klo 9.30. Ensimmäinen kohde oli heti Edinburghin pohjoispuolisen vuonon pohjoispuolella, pieni North Queensferryn kylä, jossa oli samanniminen pienen pieni satamamajakka. Kyläläiset pitivät majakkaa avoinna ja parin metrin portaita mahtui yksi ihminen kerrallaan käymään majakan huipulla. Kylän suurin nähtävyys oli vanha, kuuluisa rautatiesilta, joka on Unescon maailmanperintökohde. Päivän toinen kohde oli lohduton North Carr -majakkalaiva Dundeen satamassa. Sen järkyttävä kunto pisti kiitollisuudella miettimään, kuinka Suomessa vaalitaan kolmea majakkalaivaa. Skotlannin ainoan majakkalaivan paikka on pian laivaromuttamolla.



North Carr -majakkalaiva Dundeen satamassa


Kolmas kohteemme itärannikolla oli Arbroathin signaaliasema. Retkueemme jäsen Jussi oli sopinut meille esittelyn asemalla, joka rakennettiin 1800-luvun alussa kuuluisan Bell Rockin majakan tukiasemaksi. Aseman tornin mastosta pystyttiin lähettämään viestejä parinkymmenen kilometrin päässä merellä sijaitsevalle ”ihmemajakalle”, jossa majakkaväki oli eristyksissä pitkiä aikoja. Kilttiin pukeutunut  veteraani David Jones piti meille mielenkiintoisen esityksen Bell Rockin historiasta.



Kilttiin pukeutunut veteraani David Jones piti mielenkiintoisen esityksen Bell Rockin historiasta.


Päivän kaunein käyntikohde oli Scurdie Nessin majakka, jota saimme ihailla suhteellisen läheltä. Tämä upea majakka edustaa Skotlannin majakat suunnitelleen Stevensonin suvun arkkitehtuuria parhaimmillaan.

Päivän toinen räätälöity visiitti tehtiin Tod Headin majakalle. Sen rakennukset tarpeettomaksi käynyt torni mukaan luettuna on myyty yksityiselle. Poikkeus monista myydyistä majakkapaikoista oli se, että majakan omistajiin kuuluva Rohan otti seurueemme – jälleen Jussin tuttavuuden perusteella – lämpimästi vastaan.





 

2. päivä


Päivä alkoi Aberdeenin sataman edustalta Girdle Nessin komealta majakalta. Erikoiseksi majakan tekee puolivälissä oleva ”kaulus”. Tien toisella puolella rannassa on jäljellä majakan sumusireeni jalustoineen. Stevensonien mestariteos tämäkin.

Päivä jatkui sumuisena ja sateisena kun tulimme Buchan Nessin majakalle Aberdeenista pohjoiseen. Majakan pihakin oli suljettu, mutta sen ympäri pääsi kävelemään. Majakkaa ympäröi vaikuttava särkkäjono.

Sade jatkui vielä Rttray Headin majakalle tultaessa. Majakka on rakennettu meren pohjaan. Laskuveden aikana se paljastuu kokonaan ja majakan luokse pääsee kivistä laituria pitkin. Merestä kohoavana tornina tämä majakka on poikkeus Stevensonien majakkahistoriassa.







Päivän ehdoton pääkohde oli Skotlannin majakkamuseo Peterheadissa. SMS:n väki sai siellä erityisen hyvän kohtelun. Museoon on koottu paljon merkittävää aineistoa majakoilta, mm. jättimäisiä linssilaitteistoja. Museon vieressä on vanha Kinnaird Headin majakka, joka ei ole enää käytössä. Museon opas esittelee kierroksilla perusteellisesti tämän vanhan linnan päälle rakennetun majakan. Varaa aikaa!

Ennen Invernessiä kävimme vielä komealla Covesea Scerriesien majakalla, jossa olisi hyvällä tuurilla voinut päästä sisään paikallisten harrastajien opastuksella. Jouduimme ihailemaan kaunista ja jyhkeää majakkaa ulkoa.

Invernesissä ei ole mainittavaa majakkaa, mutta parinkymmenen kilometrin päässä kaupungista pääsee kuuluisan ja kuvauksellisen Loch Ness -järven rantaan etelä- tai pohjoispuolelle.


3. päivä


Päivä käynnistyi vanhalla Chanonryn majakalla Invernessin koillispuolella. Kauniin majakkamiljöön lisäksi niemi tarjoaa toisen ehdottoman nähtävyyden: Niemen kärjessä oleva särkkä on vuoroveden laskun aikaan delfiinien rakas leikkipaikka. Ne hyppivät aaltoja vastaan vain parinkymmenen metrin päässä niemen kärjestä, jossa on jatkuva kuvaajien ruuhka. Ehdoton käyntikohde!

Lähellä sijaitsee myös samannäköinen Chomartyn majakka, jolla kannattaa käydä aikataulun salliessa. Tärkeämpi oli kuitenkin seuraava kohde, suuri Tarbotin valkopunainen majakka. Tämä komea majakka on nähtävissä varsin läheltä, mutta se ja majakkapiha on suljettu yleisöltä.

Tarbotin jälkeen alkaa viskitislaamojen keskittymä, joka jatkuu Wickiin saakka. Seuraavat majakat Duncansby Head  ja Dunnet Head sijaitsevat näyttävillä kallioilla ja ovat komeita kuvauskohteita. Niiden jälkeen kannattaa poiketa Thurson sataman takana olevalla pienellä majakalla. Majakkarakennukse taustalle saa mukavasti Thurson kaupungin.

Thurson ja siitä länteen sijaitsevan Durnessin välillä ei ole majakoita, mutta maisemiltaan alue on Skotlannin kauneimpia. Seutu on paria kylää lukuun ottamatta täysin asumatonta. Tie muuttuu pian Thurson jälkeen yksikaistaiseksi ja pysyy sellaisena pitkälle länsirannikolle saakka pienin poikkeuksin. Tälle taipaleelle kannattaa lähteä auto ja ruokakassi tankattuna.


4. päivä


Majakkaseura oli järjestänyt matkalaisille retken Skotlannin ja Britannian luoteiskolkkaa, Cape Wrathin niemelle. Aluksi ylitettiin merenlahti veneellä, sitten jatkettiin pikkubussilla, joka ajoi kävelyvauhtia yli 10 km matkan Cape Wtrathin majakka-asemalle. Melko huonossa kunnossa oleva majakka-asema ympäristöineen osoittautui hyvin mielenkiintoiseksi paikaksi, jossa pari tuntia hurahti nopeasti. Cape Wrathilla on sympaattinen kahvila. Majakan ympäristössä on helppo tehdä pieniä retkiä.

Iltapäivällä käytiin kaukaisessa niemessä lännessä hyvin kapean tien takana. Stoer Headin majakka sijaitsee kauniilla kielekkeellä korkealla niemen kärjessä. Matka tälle kuvaukselliselle majakalle kannattaa varmasti. Hyvin kaunis merenrantatie vei tämän jälkeen Ullapoolin kautta Gairlochin pieneen kaupunkiin, jossa vanha Gairloch hotelli tarjosi hienon yösijan.

Pari energisintä autokuntaa vieraili myös Rua Reidhin majakalla. Käynti siellä herättää ristiriitaisia tunteita: Paikan omistaja pyörii aktiivisesti lähimaastossa ja pyytää matkailijoita herkästi poistumaan mailtaan, niin  nytkin. Hän on jo vuosia riidellyt muiden kanssa paikallisen majakalle johtavan tien käytöstä. Majakka kannattaa jättää suosiolla väliin.

 


5. päivä


Gairlochista matka jatkui kauniiden ja erämaisten seutujen läpi Kyle of Lochalshin kylään. Sen vanha, pieni majakka on kaunis Stevenson-majakka, joka on jäänyt uuden Skyen sillan alle. Tämän ei pidä antaa lannistaa! Majakan voi pienellä vaivalla kuvata sillan itäpäästä. Auto pitää jättää parkkiin tien reunaan juuri ennen sillan alkua, viimeisen talon kohdalle.

Skyen saaren ympärille on kehittynyt hype, ja siitä on tullut selvästi suosituin Skotlannin saarista. Liikenne saaren pääkaupunkiin Portreehen vievällä tiellä on hyvin vilkasta. Yksi tapa välttää ruuhka on kääntyä ennen Portreeta vasemmalle ja sään ollessa hyvä käydä heti Skyen ainoalla varsinaisella majakalla, Neist Pointilla. Me kävimme siellä vasta seuraavana päivänä.


6. päivä


Neist Point on omaa luokkaansa komean sijaintinsa takia. Huonokuntoinen ja matala majakkakompleksi sijaitsee kummallisen muotoisen pitkän niemen kärjessä. Majakalle kävellään parkkipaikalta 20-30 minuuttia komeaa reittiä. Parhaan kokonaiskuvan saa kuitenkin heti parkkipaikan pohjoispuolella kohoavalta mäeltä. Neist Pointista voi nauttia parhaiten kirkkaana iltana kun majakan valo on syttymässä. Tällöin turistivirta on jo hiipunut.

Skyellä ei ole muuta majakoihin liittyvää nähtävää, mutta Taliskerin tislaamo ja pääkaupunki Portree ovat tietysti vierailemisen arvoisia.




7. päivä


Skyeltä pääsee edelleen lautalla mantereelle. Almadalesta Mallaigiin vievä lauttamatka kestää 40 minuuttia. Parin tunnin korpitaipaleen jälkeen tullaan Ardnamurchnanin majakalle. Tämä suuri majakka on Stevensonien käsialaa, mutta 1850-luvulla valmistunut majakka on jätetty maalaamatta. Graniittipintaisena se poikkeaa muista. Majakassa pääsee poikkeuksellisesti ylhäälle saakka. Siellä asiantunteva opas kertoo kaiken oleellisen majakasta. Pihapiirissä on kahvila ja matkamuistomyymälä. Varaa aikaa tälle paikalle!

Matka jatkui sitten läheisestä kylästä lähtevällä lautalla Mullin saarelle. Lautalle ei voi varata paikkaa, mutta yleensä tilaa autolle on. Ennen lautan päätepistettä eli Tobermoryä se ohittaa Tobermoryn majakan. Se on pieni ja kaunis Stevenson-majakka, vuoria vasten hyvin kuvauksellinen. Majakalle voi myös kävellä Tobermorystä, mutta se on turhaa, jos onnistuu kuvaamaan majakan vesiltä. Tobermory on hyvin pieni, mutta sitäkin kauniimpi kaupunki. Rannan tuntumassa sijaitsee myös saaren ainoa viskitislaamo.


8. päivä


Mullin saaren kiertämiseen kannattaa varata aikaa, vaikka siellä ei olekaan enempää majakoita. Lautta mantereelle lähtee Obaniin tai pohjoiseen. Omaniin menevältä lautalta voi kuvata komean Lismoren majakan, pohjoisen kautta kiertävän reitin varrella osuu puolestaan Corranin hieno majakka.

Oban on hyvin merellinen paikka ja alueen keskus, ja ansaitsee pysähdyksen. Seitsemän päivän matkalaiset suuntasivat Obanista itään paluumatkalle, muut suuntasivat etelään.


9. päivä


Obanista matka jatkui etelään, jossa vastaan tuli pitkän Kintyren niemimaan läpäisevä kanava. Sen avulla veneilijät ovat jo 200 vuotta voineet välttää Atlantin myrskyt matkallaan  itään. Kintyren niemimaa eteläkärjen tuntumassa on Campbeltownin kaupunki, joka toimii tukikohtana matkalla niemimaan eteläkärjessä sijaitsevalle Mull of Kintyren majakalle. Matkaa tulee parikymmentä mailia, joista viimeiset 6 mailia kapeaa tietä ja lopuksi parin kilometri kävely. Se kuitenkin kannattaa, sillä kyseinen majakka seisoo majesteetillisella paikalla rinteessä katsoen kohti Irlantia.


10. päivä


Päivä alkoi vierailulla Davaarin majakkasaarella Campbeltownin edustalla. Saareen pääsee jalkaisin laskuveden aikaan eli muutaman tunnin ajan päivittäin. Pieni Stevenson-majakka katsoo kohti naapurisaarta Arrania.

Paluu Edinburghiin tapahtui kaunista reittiä Tarbertin, Invererayn ja Stirlingin kautta. Osa matkaa ajettiin Loch Lomondin rantaa pitkin.



 

 

 

 

Jaa tämä somessa

Scroll to top
Skip to content