Sunnuntai 11.8.2024

Bergöön kalasatamassa odotti jo kuljettajamme ja “laiva lastattiin” talkoolaisten eväillä ja muilla tavaroilla.
Merenkurkussa väylät ovat kapeita ja tarkasti saa ajaa, pari kertaa kolahti kivet veneen pohjaan matkan aikana. Yksi viitta oli varmaan vaihtanut paikkaa tai sitten oltiin juuri aallonpojassa, koska kivihän siellä oli vaikka oltiin liki viittaa. Tänään oli siis vähän möykkynen keli.

Päästiin kuitenkin perille, saatiin talon ja sumumerkinantotalon ovet auki ja tavarat järjestykseen.
Matalalla on ovi kellariin, muistaa kumarruksen muutaman kuhmun jälkeen.

Keittiön järjestelyä.

Tuuli koveni iltaa kohden ja ihastelimme aaltoja, jotka täällä eivät nouse saarelle asti (ei vielä 20 m/s tuulissa). Ilta meni maiseman ihailussa, tuulen takia emme voineet aloittaa töitä, maalari ei olisi pysynyt tikkailla ja tiilten käsittelyssä pyörivä tuuli olisi haitannut niiden putsausta.
Yöksi luvattiin sadetta, joten kattotiilet suojattiin pressulla yöksi. Ja yöllähän satoi.



Maanantai 12.8.2024
Myrsky oli yön aikana laantunut ja aurinko paistoi. Kuvasimme katon ja hyvältä näyttää viikon 34 kattotiilien latomisurakan kannalta.

Outi, Hanne ja Jaana katsoivat kuinka kattotiilet putsataan ennen maalaamista.




Ensimmäisen päivän tiilisaldo 130 kappaletta putsattuja ja kahteen kertaan maalattuja nätisti rivissä.
Hetkinen, onko tuo tikka, joka lentelee ympäriinsä ja nokkii jotain talojen seinistä. Oli se. Hän on käpytikka.

Käpytikan mielestä koko saari on hänen käytössään, joten avoimesta ovesta voi lentää sisään ja suoraan keittiöön. Onneksi olimme juuri lopettaneet lounaamme.Hänet siirrettiin ulkoilmaan takaisin ja alaovi on sen jälkeen pysynyt kiinni.

Hannu aloitti maalausurakan sumumerkinantotalon itäpäädystä.

Hannun työlle ilmaantui valvoja, tuulihaukka, joka ei meitä lainkaan arastellut. Laskeutui Jaanan ja Hannen viereen, innokkaat maalarit eivät mitään huomanneet, Outilla ei ollut kameraa mukana. Haukkamme päätti tulla samaan ruokapöytään kanssamme illalliselle. Hän yritti tulla ikkunasta sisään, emme päästäneet.



Maanantai-ilta oli kaunis, mutta kun saunan jälkeen tulimme makuutiloihin niin kosteus oli noussut toiseen kerrokseen asti. Kaikki ikkunat huurussa.
Tiistai 13.8.2024
Outi oli hereillä aikaisin ja huomasi, että satamassa oli vene. Saareen oli saapunut lintutarkkailija, jonka tehtävänä oli laskea ja seurata lintuja. Me saimme vahvistukset haukan ja tikan lajeihin. Meille kerrottiin, että käpytikka ei ole tällä mikään harvinaisuus. Lintumies on nähnyt täällä jopa viisi käpytikkaa yhtä aikaa pihalla. Tuulihaukka viihtyy täällä, koska saaren eläimistöön kuuluu myös lapinmyyrä, jonka lintumies oli juuri nähnyt toisessa saaressa. Googletimme lapinmyyrästä seuraavaa: liikkuminen; kävelee, juoksee, kaivaa, kiipeää, ui ja sukeltaa. Lapinmyyrää tavataan Suomessa pohjoislapissa, eteläraja on hieman napapiirin eteläpuolella. Eriytyneitä populaatiota voi tavata myös Selkämeren ulkosaaristossa eli Strömmingsbådanilla on oma populaationsa. Me emme ole siis nähneet yhtään.

Saimme vieraiksi parikin venekuntaa päivän aikana, oli niin pläkäpäivä. Aggregaattimme ei suostunut käynnistymään ja sattumalta toisen veneen kuski oli näihin asioihin perehtynyt. Kaikki mahdollinen tutkittiin ja lopuksi tarkastettiin sytytystulppa vielä erikseen saadaanko siihen kipinä. Ei saatu. Hondan manuaali sanoi: hanki uusi. Torstaina tuli vahvistus, saadaan uusi sytytystulppa sekä avain siihen! On sen verran sahattavaa ensi viikolla, että kramppa käsi nyt jo, jos joutuu käsin sahaamaan.
Kun Honda ei käynnistynyt niin ovien hiontaan tarvittava sähkö johdettiin talosta jatkojohdoilla. Hannu maalasi ovet hionnan jälkeen.


Aamulla ensimmäiseksi kuivumaan jäteityistä tiilistä kaadettiin vedet pois ja niitä kuivateltiin pihalla, ennen kuin pinottiin. Niin kostea oli edellinen yö. Illansuussa meillä oli muutama tiili, jotka eivät ehtineet kuivua ja pelkäsimme, että tulee samanlainen kostea yö. Virittelimme grillikatokseen kuivauspaikan.

Hanne testaa “Antonin tuolia”

Päivän saldo 160 valmiiksi käsiteltyä tiiltä. Valmiina siis 300 tiiltä, jotka pinottiin 18-20 tiilen pinoihin laittamalla väliin keppi, jotta pinot eivät kellahda.


Illalla on sen verran hämärää, että saunan lauteilla istuessa näkyy siis Rönnskärin pooki, mutta myös suoraan pohjoisessa olevan majakan valo. Mikä majakka? Itse majakka ei näy, on sen verran välimatkaa.
Keskiviikko 14.8.2024
Aamu valkeni aurinkoisena ja yöllä ei ollut ollutkaan lainkaan kosteutta. Hannu jatkoi maalamishommiaan eli nyt oli vuorossa itäpäädyn ikkunan kehys ja luukut, ensimmäinen maalauskerta. Ensin luukuista hiottiin vanha maali pois.

Hannu alkoi työstämään länsipäätyä, sieltä irrotetaan 44 rimaa, jotka uusitaan. Sorkkarauta ja moska työvälineinään.
Päivämehut nautittiin ulkona, uunista saatiin aurinkopullaa.


Kaikki laudat pitäisi saada talveksi sisälle, nostetaanko ne vintille? Aika mahdoton urakka? Kokeilimme 6 metrin lankulla mittaa vintille.Myöhemmin saatiin toiset suunnitelmat laudoille, onneksi!

Tiiliurakkaa jatkettiin, tavoitteena oli saada tarvittava määrä valmiiksi päivän aikana.

Tiukan pinoamisen ja laskennan jälkeen valmiina on 1080 tiiltä (+/- muutama sinne tänne).

Illalla lämmitettiin sauna.

Torstai 15.8.2024
Tänään oli niin tuulinen päivä, että länsipäädyn rimojen kiskominen jäi tekemättä, kun olisi pitänyt kiivetä yläilmoihin ja kukaan ei olisi pysynyt tikkailla. No, toinen kierros maalia itäpäädyn ikkunaan ja luukkuihin sekä pohjoisen seinän ikkunoihin ja oveen.

Pohjoisen puolen ikkuna ja ovet saivat myös toisen kerroksen maalia. Ikkuna suojattiin ensi yön sateelta erinäisistä syistä.

Saareen tuoduista tiilistä palautettiin 100 kappaletta kellariin (lainattu jossain vaiheessa). Pihalle jäi vielä 68 tiiltä, jotka pitää maalata. Katolle tarvitaan kaikkiaan noin 1 100 tiiltä. Homma jatkuu, maalia on aika vähän. Lisää on luvattu.
Kun ulkotöitä ei ole oikein ollut, niin nyt on taisteltu päiväkirjan kanssa. Nettiyhteyden takia kuvia on joutunut lähettämään useaan kertaan. Melkein jokaiselta on palanut hermo.
Jaana otti kivan kuvan saaren kylmähuoneesta.


Osa tämän viikon talkooporukasta lähtee huomenna pois, joten tänään syötiin täällä Strömmingsbådanissa viikolla 26 Markun kanssa kehiteltyä “reseptiä” tortilloja tonnikalatäytteellä, ohje on 5-6 hengelle 1. Tarvitaan ne tortillat 2. Keitettyä riisiä (pikariisi kelpaa), noin 4 hengen riisimäärä riittää 3. Tomaattimurskaa 500 gr purkki 4. Tonnikalaa 2-3 purkkia 5. Tacomaustepussi. Yhdistetään kohdat 2-5 samaan kippoon. Lisukkeeksi saaristo-olosuhteissa kelpaa: pieneksi pilkottu tomaatti, salaatti ja sipuli sekä juustoraaste. Kaiken maailman lasipurkkien raahaaminen on turhaa, sen juusto/guocamolemömmön voi korvata sekoittamalla kevyt/kermaviiliin tai creme fraicheen sinappia ja jotain maustetta. Tomaattimurskassa on tämän reseptin juju.
Ruoanlaitto on muutenkin soveltavaa tiedettä saarilla, sitä muussataan esim. perunoita siellä missä on sähkö, ei aina keittiössä.


