Sunnuntai
Ei ollut kulunut kuin tuokio siitä, kun vene oli kuljettanut kuusi innokasta, mutta kokematonta talkoolaista Gustavsvärniin.
Kukaan talkoolaisista ei ollut aiemmin käynyt saarella, mutta alusta lähtien oli selvää: tämä jengi on kova ja selviää kyllä – mistä tahansa!
Ensimmäiset vieraat tulla tupsahtivatkin saareen lähes samalla ”oven avauksella” talkooväen kanssa ennen kuin kukaan ollut ehtinyt vielä kunnolla edes tavaroitaan purkaa.
Vieraat otettiin kuitenkin avosylin vastaan ja opettelipa kauppavastaava Riitta salaman nopeasti myös kassapäätteen käytön, vaikka kauppoja ei tällä kertaa tullutkaan.
Kolea tuuli ja sade houkutteli talkooväen illaksi tupaan opiskelemaan Gustun historiaa lukupiiriin. Opiskelimme yhdessä nippelitietoa majakkasaaresta, sekä isoja teemoja Suomen sotahistoriasta.
Jatkossa kelpaisi vieraiden tulla, kun opasvastaavamme tuntee saaren kuin omat taskunsa!
Keittiövastaava Jenny loihti ensimmäisen illan kunniaksi kalaillallisen savukaloineen ja silleineen ja uusine pottuineen.
Illan pimetessä tuvassa järjestettiin myös kisakatsomo: pikkuinen tabletti sai toimittaa screenin virkaa, kun innokkaimmat katsoivat huippujännittävän jalkapallon MM-kisojen loppuottelun.
Espanja voitti täpärästi jatkoajalla 1-0!
Maanantai
Arki majakkasaaressa alkoi huussin tyhjennysoperaatiolla.
Viikko aloitettiin myös edellistä iltaa arkisempana appeella: makaronilaatikolla. Makaronit olivat kokin mukaan hieman ylikypsähtäneitä, eivätkä niin al dente kuin olisi parhaimmillaan voinut olla.
Iltapäivä kului monenlaisin eri sielun ja ruumiin harjoitteilla. Yksi jos toinenkin talkoolainen oli ottanut mieluista luettavaa matkaan mukaan. Lisäksi pelattiin ensimmäiset lautapelit.
Riku, joka on erittäin kokenut uimari, teki hieman pidemmän uintireissun saaren ympäri.
tuulen tuiverruksessa pitkän päivän touhunneita talkoolaisia.
Illalla uimarit saivat nauttia myös upeasta auringonlaskusta, sillä uimalaiturin puoleinen ranta oli tyyni ja rauhallinen verrattuna muuhun saareen.
Tiistai
Kolean yön jälkeen vielä viimeisten aamukahvin juojat yllätti neljä raavasta palomiestä, jotka olivat kavunneet mäen ylös kenenkään huomaamatta.
Pullat olivat vasta matkalla uuniin, joten Hangon pelastuslaitoksen miehet jäivät tällä kertaa ilman pullia. Vierailu oli miellyttävä puolin ja toisin: palomiehet saivat oppia uusia tietoja majakkasaaresta ja sen yksityiskohdista.
Palomiesten mukaan lähti kaupasta muistoksi pinssi.
Lounaalla lihapullat ja perunamuusi maistuivat: kyllä meri-ilma pitää huolen ruokahalusta.
Sitten alettiin odottaa tiistaivieraita.Talkoolaisilla ei ollut mitään tietoa siitä, tuoko tiistaivene vieraita vai ei: ainoa tieto oli, että ristetylyalus lähtee Itäsatamasta kello 14.
Kello löi kaksi. Viisarit tikittivät eteenpäin: viisi yli. Puoli kolme.
Ei vieläkään venettä näköpiirissä.
Talkooväki vetäytyi omiin puuhiinsa, vähän ehkä jo pettyneenä siitä, että vene ei toisikaan saareen vieraita.
Kunnes kellon lyödessä 15.13 talkoolaisten wa-ryhmään napsahti viesti: VIERAITA!!! Jenny oli bongannut vieraita täyteen lastatun SunFun-veneen lipuvan laituriin.
Ilmapiiri sähköistyi ja koko talkooporukka toimi kuin rasvattu kone: viisitoista tyytyväistä turistia sai kuulla Gustavsvärnin majakan tarinan ja sai nauttia pullakahvit päälle. Kauppakin kävi!
Keskiviikko
Keskiviikkona talkooväki pääsi tervehtimään aurinkoa ja lämpöä kukin tavallaan ja yhdessä: arkipuuhien lomassa kirjan kanssa kalliolla tai uiden. Päiväkirjavastaava alkoi myös perehtyä talkoopäiväkirjan kirjoittamisen saloihin.
Sekä vieraille, että talkooväelle saatiin keskiviikkona kattaa ulos. Lounaspasta oli tällä kertaa täydellisen al dente! Bueno!
Sauna lämpesi uudella taktiikalla, ja illan löylyt olivatkin tuhdit!
Ilta huipentui talkootöiden jälkeen kolmen tunnin lintupelimaratoniin, johon vain kärsivällisimmät ryhmän jäsenet kykenivät.
– Kiitos tästä! Tämä oli tähän asti paras talkookokemus, totesi eräs pelaaja tyytyväisenä.
Torstai
Aamu alkoi saarella raikkaan tuulisena.
Keittiössä hääräsivät leipurit jo heti aamutuimaan: mokkapalatehdas oli käynnissä jo heti aamusta. Myös pullaa leivottiin pakkaseen tulevia talkooviikkoja ja vieraita varten.
Päivään kuuluin talkootöiden lisäksi myös ryhmäkuvaussessio, uimista, kallioilla kiertelyä, ja hauska, mutta haikeakin juhlaillallinen ulkona jylhiä maisemia ihaillen.
Luonto palkitsi talon väen tarjoamalla koko saaren rahoittavan auringonlaskun. Samaan aikaan nousi myös ruosteenpunainen kuu.
Perjantai
Viikko on takana päin. Aamu autereinen herätti talkoolaiset viimeiseen päivään.
Nyt kuusi entistä talkoonoviisia kertoo monta kokemusta ja taitoa rikkaampana miltä leiri tuntui.
Mikä viikossa oli parasta? Mitä jäi päällimmäisenä mieleen sen lisäksi, että talkoolaiset saivat tehdä tärkeää työtä Suomen ainutlaatuisen majakkahistorian eteen?
Iida: Olipas hieno ensimmäinen talkookokemus Gustussa, olen todella kiitollinen lähtiessäni mukaan. Vien täältä muistoissa mukanani kauniit auringonlaskut, joogaamisen tuulisella aamulaiturilla sekä korvapuustien leipomishetket – ah, mitä saaristolaiselämää parhaimmillaan.
Elina: Parasta oli, että kaikki kuusi talkoolaista puhalsi yhteen hiileen: kukin löysi paikkansa ja palaset loksahtelivat kohdilleen nopeasti viikon hommeleissa. Meri, sirkkojen siritys ja rauha. Tulen varmasti uudelleen!
Riitta: Ihana, leppoisa saaritunnelma.
Merja: Viikko vieraiden ihmisten kanssa vieraalla saarella, on huikea kokemus. Talkoot, yhteisöllisyys ja hiljentyminen kallioilla itsensä kanssa kantaa pitkälle syksyyn.
Riku: Saarella on mahtava historia jota sopii esitellä ja aivan huippuhienot rantakalliot, joilla on hyvä viettää kesäpäivää.
Jenny: Själen slår sig till ro ute i skärgården, såväl på Gustavsvärn.
