Lauantai 4.5.2024
Peterin vene irtosi Käringsundin vierasvenesataman laiturista viittä vaille kahdeksan, eikä mennyt puolta tuntiakaan, kun horisontista saattoi jo paljaalla silmälläkin erottaa Märketin kolme rakennusta. Vene kiidätti meidät talkooviikollemme 31 solmun vauhdilla, ja rantauduimme pohjoissatamaan onnistuneesti. Rannalla meitä odottikin jo edellinen talkooporukka radioamatööreineen.
Jääkaapista paljastui mukavana yllätyksenä edelliseltä ryhmältä ylitse jäänyttä marjarahkaa ja vino pino herkullisia kasvispihvejä, joita nautimme hyvällä ruokahalulla. Hieman vähemmän mieluisena yllätyksenä löysimme kotiuduttuamme kaksi edelliseltä ryhmältä unohtunutta matkatavaraa, jotka pääsevät nyt jatkamaan matkaansa luodolta vasta viikon päästä.
Meri oli kuljettanut talven aikana luodon makasiininpuoleiselle rannalle lammikkoon romun, jonka arveltiin olevan jonkinlainen auton osa. Tunnistaako joku kuvasta, mistä on kyse?
Tipe onki romun onnistuneesti pois lammikosta, mutta päivän todelliset haasteet tarjosi nykyaikainen teknologia. Märketille ostettu uusi “Märketin vihreä”, eli majakan oma puhelin penäsi käyttöönottovaiheessa tiukasti erilaisia päivityksiä, ennen kuin suostui käynnistymään ja toimimaan. Nyt toimii, jäämme odottelemaan vierailijoiden yhteydenottoja.
Etelärannassa on vesi edelleen alhaalla, mutta saimme nostettua ämpärillä tiski- ja saunavedet ja vinssasimme jälkimmäiset ylös.
Sunnuntai 5.5.2024
Märketin ensikertalaisia, joita ryhmässämme on kaksi, hemmoteltiin ensimmäisenä iltana kauniilla auringonlaskulla ja kohtalaisen hyvin nukutulla yöllä. Tuuli laantui yötä kohden ja kävimme nukkumaan keskellä lähes tyyntä Ahvenanmerta. Tai ennen nukkumaanmenoa oli tietenkin pakko hieman ihastella Märketin valoa, joka teki ensimmäisestä Märket-yöstä ikimuistoisen.
Aamiaisen jälkeen oli aika käydä käsiksi eilispäivän ja aamun tiskeihin, mutta ensimmäinen ämpärillinen laskivettä jäikin seisomaan tiskiveden kaatoaltaaseen. No mutta, hajulukkoa avaamaan ja ongelmaa ratkomaan! Ja kyllähän se siitä heti kohta viiden tunnin päästä ratkesikin…
Ongelma ei ollut hajulukossa, vaan syvemmällä putkistossa. Eilisillan saunavedet olivat kiltisti valuneet putkia pitkin harmaanveden käsittelyjärjestelmään Willaan, josta ne erilaisten suodattimien kautta puhdistuneina jatkavat matkaansa. Aloitimme siis ongelman ratkaisun putsaamalla tiskiveden kaatoaltaan puoleista putkea. Ensimmäisenä kaadoimme altaaseen ruokasoodaa, etikkaa ja perään lämmintä vettä, mutta tällä ei ollut sanottavia vaikutuksia. Putkeen käsiksi päästäksemme irrotimme kaatoaltaan seinästä ja Tipe väänsi rautalangasta rassin, jolla putkea putsattiin. Näiden toimien seurauksena tukos siirtyi ilmeisesti sen verran eteenpäin putkessa, että nyt myös saunasta laskevat vedet törmäsivät tukokseen ja tulvivat tiskiveden kaatoaltaan kautta ulos. Ei aivan se lopputulos, jota tavoittelimme.
Päivän aikana mieleemme ehti jo hiipiä pieni paniikki: onko saunassa peseytyminen pannassa tänään, ehkä huomennakin, kenties lopun talkooviikkoa? Märketin saunan pehmeät löylyt ja vertaansa vailla oleva merinäköala oli hurmannut kaikki edellisenä iltana ja aloimme jo kehitellä varasuunnitelmia. Kenties Märketin majakan vieressä seisovan Lilla Märketin, majakanvartijoiden muinaisen huussin, jota on ulkosuihkunakin ennen vanhaan käytetty, voisi ottaa uudelleen käyttöön peseytymistarkoituksissa? Tai entä jos soutuveneestä voisi tehdä tilapäisesti paljun? Noora ja Tipe olivat aloittaneet aamunsa pulahtamalla pariasteiseen mereen, joten sekin vaihtoehto oli luonnollisesti olemassa, joskaan ei yhtä houkutteleva kaikissa sääolosuhteissa.
Otimme tuumaustauon lounaan muodossa ja palasimme putkien äärelle, tällä kertaa putken toiseen päähän, eli Willaan laskevalle puolelle. Pienen pulloharjan avulla putken päästä alkoi pulpahdella esiin kaikenlaista sitkasta, harmaan eri sävyissä valuvaa, haisevaa mönjää, jota saatiinkin sitten kauhoa Willasta ensin kauhalla pieneen kulhoon ja sitten ämpärikaupalla. Onneksi on ollut koko päivän puolipilvistä ja päivän aktiviteetteihin täydelliset kuusi astetta lämmintä, helteessä liejun haju olisi kohonnut varmasti aivan uusiin ulottuvuuksiin.
Lotrasimme vielä hyvän tovin saunasta ja kaatoaltaasta kuumaa vettä putkiin ja hiljalleen harmaan mönjän lisäksi Willaan alkoi valua kirkkaampaa harmaata vettä ja katsoimme ongelman tällä erää ratkaistuksi. Sitten kannoimme ja vinssasimme vielä samalla energialla vedet saunalle ja tiskipaikalle ja sitten tippuivat ämpärit käsistä tältä päivää.
Urakan päätteeksi pääsemme kuin pääsemmekin saunaan ja keittiössä kohoaa pullataikina, joka nostattaa tunnelmaa epäilemättä iltaa kohden entisestään.
Päivän luontohavainto: Kahdeksan metriä sekunnissa puhaltava kaakkoistuuli oli ilmeisesti seuranamme olleelle joutsenpariskunnalle liikaa ja ne ovat löytäneet suojaisen poukaman saaren eteläkärjen lammikosta. Mahtavatko olla pesimispuuhissa?
Maanantai 6.5.2024
Tuijoteltuamme eilen monta tuntia harmaavesijärjestelmän putkiin eri suunnista, pääsimme lopulta ihastelemaan maisemia saunan ikkunasta. Harvoin sitä ihminen ilahtuu niin paljon siitä, että vesi valuu putkea pitkin oikeaan suuntaan, kuin me ilahduimme eilisen urakkamme päätteeksi. Illan kruunasivat keittiövastaava Mikon herkulliset pullat, joita pakastimme muutamat pussilliset vierailijoita varten. Että saapi tulla kylään!
Aamulla aurinko värjäsi kauniin violetin, vaaleanpunaisen ja keltaisen sävyissä hohtavan horisontin ja muutamaa tuntia myöhemmin aloimme heräillä aaltojen pauhuntaan. Ja millaista pauhuntaa saimmekaan todistaa! Koillistuuli puhalsi puuskissa jopa 13 metriä sekunnissa ja nostatti melkoisia vaahtopäitä, jotka ovat koko päivän kuohuneet Märketin luodon rannoille. Havaitsimme suurimman osan luodon linnuista lentäneen suojaisammille paikoille. Vain kyhmyjoutsenpariskunta, muutama merilokki, tylli, etelärannassa pyrähtelevä merisirriparvi sekä yksinäinen leppälintu pitivät meille seuraa tänään.
Noora ja Satu aloittivat kaupan kuntoon laittamisen ja saivat kuin saivatkin t-paidat, kirjat, postikortit, lippikset, kangaskassit ja tuubihuivit hyvään järjestykseen vierailijoiden tuloa odottelemaan. Huomenna jatketaan järjestelyä ja laitetaan paikoilleen muun muassa hinnat.
Mikko ja Tipe hoitivat aamun ja eilisen tiskejä erikoisvarusteissa, sillä koillistuuli tarjosi tiskipaikalle raikasta ilmaa.
Lounaaksi nautimme Mikon loihtimaa herkullista kasvissosekeittoa ja herkkusienileipiä, jonka jälkeen vietimme ruokalepoa kukin omilla tahoillamme majakasta, upeasta aallokosta ja auringosta nauttien.
Iltapuhteina päivitimme vielä Märketin lintuhavaintolistaa tältä vuodelta. Tähän mennessä majakalla on havaittu seuraavat siivekkäät:
Alli (viikko 18 ja 19), haahka (viikko 18 ja 19), haarapääsky (viikko 19), harmaalokki (viikko 18 ja 19), hernekerttu (viikko 18), hippiäinen (viikko 18), isokoskelo (viikko 19), järripeippo (viikko 18), kalalokki (viikko 18 ja 19), kalatiira (viikko 18), kanadanhanhi (viikko 18), keltasirkku (viikko 18), kuovi (viikko 18), kurki (viikko 18), kuusitiainen (viikko 18), kyhmyjoutsen (viikko 18 ja 19), lapintiira (viikko 18 ja 19), laulujoutsen (viikko 18 ja 19), laulurastas (viikko 18), leppälintu (viikko 19), meriharakka (viikko 18 ja 19), merikihu (viikko 18), merikotka (viikko 18), merilokki (viikko 18 ja 19), merimetso (viikko 18 ja 19), merisirri (viikko 18 ja 19), mustarastas (viikko 18), naakka (viikko 18), naurulokki (viikko 18 ja 19), niittykirvinen (viikko 18), peippo (viikko 18), peukaloinen (viikko 18), pilkkasiipi (viikko 18), punajalkaviklo (viikko 18), punarinta (viikko 18), riskilä (viikko 18 ja 19), ruokki (viikko 18), selkälokki (viikko 18), sepelkyyhky (viikko 18), sinisorsa (viikko 18), tiltaltti (viikko 18), tukkakoskelo (viikko 18), tylli (viikko 18 ja 19), valkoviklo (viikko 18), varis (viikko 18), varpushaukka (viiko 18), vihervarpunen (viikko 18) ja viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä västäräkki sekä viime että tällä viikolla.
Tiistai 7.5.2024
Pinnalistan päivityksen jälkeen oli vielä pakko kipaista ihastelemassa auringonlaskua ja sen värjäämiä tyrskyjä, ennen kuin kömmimme yöksi makuupusseihimme.
Talkoopäiväkirjamme tarkkasilmäisimmät lukijat saattavat vielä muistaa kamppailumme majakan vedenpuhdistusjärjestelmän ja putkiston kanssa. Noh, koska vesipumppu ei ole vielä paikoillaan, vinssasimme aamupäivällä aivan muina majakanvartijoina vettä saunalle vakaana aikeenamme lorotella sitä hyvällä omalla tunnolla äskettäin rassattuun ja todistetusti edelleen toimivaan putkistoon. Kaikki ei mennyt aivan kuten Strömsössä tälläkään kertaa, vaan vinssi leikkasi kiinni ja jouduimme näin uuden, yllättävän korjaustehtävän eteen. Tällaistakin on elämä majakalla, aamulla ei voi varmaksi tietää, mitä selvitettäviä asioita päivä tuo tullessaan.
Välihuomiona: Tiesitkö, että Märketillä on aivan oikeasti oikeasti Strömsö-ohjelman tekemät ovet? Ne toimivat, naturligtvis.
Vinssi-pulman ratkomisen lisäksi olemme tänään jatkaneet Märketin puodin järjestelemistä, kantaneet penkkejä terassille lämpimämpiä kelejä odottelemaan, inventoineet majakan pelastusliivit, huoltaneet majakan kompostia sekä huussia sekä luonnollisesti kantaneet käsipelillä vettä saunalle, jotta vesi voi valua jälleen alas viemäristä.
Päivän aikana tuuli on laantunut ja iltapäivällä se puhisi enää vaivaiset 4 metriä sekunnissa. Käytimme tilaisuuden hyväksemme ja kiipesimme majakan lyhtytorniin ihailemaan maisemia.
Lisäyksenä eiliselle lintuhavaintolistalle punajalkaviklo, riskilä ja kuovi tälle viikolle.
Keskiviikko 8.5.2024
Yötä kohden tuuli jälleen yltyi, mutta sisällä majakassa tuulen humina peittyi pelikorttien läpsytykseen, kun otimme mittaa toisistamme auringon laskiessa lännessä vilkkuvan Understenin majakan taakse.
Tuuli on puhaltanut koko alkuviikon koillisesta, mikä Märketillä tarkoittaa, että kamiinat herkästi savuttavat sisätiloihin. Olemme lämmittäneet maltillisesti lähinnä salongin kamiinaa ja kakkoskerroksen makuutiloja. Kolmannen kerroksen vinttihuoneessa nukkunut talkoolainen on muuttanut kahdeksi yöksi alakerran makuuhuoneeseen, jossa on ollut mukavat noin 13–14 astetta lämmintä lämmittämättäkin. Oikealla makuupussilla tämä sisälämpötila passaa nukkumiseen vallan mainiosti.
Märket-konkarimme Tipe puolestaan nukkuu sikeästi alamakasiinin 3–4 asteessa kolmen vuoden ajan makuupussissaan.
Tavaksi on muodostunut tarkastaa tuulen suunta heti aamusta, ja tänään se riemuksemme on puhaltanut lähinnä idästä ja etelästä. Olemme käyttäneet suotuisan tuulensuunnan hyväksemme ja lämmittäneet majakkaa. Kolmannen kerroksen vinttikamari on päivän aikana lämmennyt aamun seitsemästä asteesta lähes trooppiselta tuntuvaan kahteenkymmeneen asteeseen ja ensi yöllä siellä nukutaan jälleen.
Muutama sananen lämpötiloista, kun ne nyt tulivat puheeksi. Majakan sisällä voi toisaalla näyttää mittarissa 13 astetta ja toisaalla 18 astetta, mutta ne tuntuvat melko samoilta. Eilen ulkolämpötila oli kahden asteen tuntumassa, mutta auringossa ja tuulen tyynnyttyä majakan terassilla tarkeni mainiosti hupparissa. Avain on tietenkin kerrospukeutumisessa, jonka ansiosta omaa vaatetusta voi helposti lisätä vai vähentää lämpötilan vaihteluiden mukaan.
Koska sää on ollut tänään hieman sateinen, olemme puuhastelleet enimmäkseen sisällä majakassa: lämmittäneet ja kantaneet puita, laittaneet puotia kuntoon, käyneet läpi ohjeistuksia, päivittäneet kansioita ja sen sellaista. Lounaaksi Mikko valmisti maukasta uunikalaa ja iltapäiväkahveilla Tipe hemmotteli meitä omenapiirakalla, sillä majakan suuressa kaasu-uunissa kannattaa samalla lämmityskerralla valmistaa useampaa herkkua.
Sää on sellainen, että paljon ei ole tarvinnut lintuja katsella tänään, mutta olemme viihdyttäneet itseämme muilla tavoilla.
Torstai 9.5.2024
Vene! Tiskiveden lämmitysreissulla ollut Satu joutui hieraisemaan silmiään aamulla muutamaan otteeseen, mutta totta se oli, Märketin edustalle todella kaarsi vene. Sen jälkeen, kun venekuskimme Peterin alus irtosi pohjoissatamasta viisi päivää sitten, olemme nähneet vain kaukana horisontissa seilaavia tankkereita ja seuranneet tuulen ja lämpötilan vaihtelua arvellen, että jäämme kokonaan ilman vierailijoita. Ja niinhän me tänäänkin jäimme. Ehdimme jo toiveikkaina raahata veneen kylkiä suojaavat lepuuttajat valmiiksi pohjoissatamaan, mutta ahvenanmaalainen sukeltajien alus jäi Märketin pohjoispuolelle paikoilleen. (Psst, kannattaa lukea päiväkirja loppuun asti…)
Höh. Ravistimme pettymyksen nopeasti yltämme ja ryhdyimme omiin venehommiin. Venekuskimme kanssa soitellut Tipe tiesi kertoa, että lauantaina meillä on suurella todennäköisyydellä edessämme kumivenevaihto seuraavan talkooryhmän kanssa. Viime päivinä aallot ovat velloneet Märketille pohjoisesta, jonka seurauksena luodon pohjoissatama on edelleen melko aaltoinen (“pohjoinen pumppaa”, on paatuneempien Märketin-kävijöiden termi tälle). Rantautumisnäkymien ei odoteta sillä suunnalla paranevan, sillä ensi yöksi on luvassa jälleen navakahkoa pohjoistuulta. Etelän puolella on poiju, jolta juuri tällaisessa tilanteessa haetaan ja viedään ihmiset ja tavarat kumiveneellä. Valmistauduimme ylihuomiseen lähtöön laskemalla kumiveneen taavetista veteen.
Harmaa ja pilvinen päivä rohkaisi sisätilojen siistimiseen ja kenties huomenna (tai ylihuomenna) saatte kurkistaa talkoopäiväkirjan kautta hieman majakan sisällekin.
PÄIVITYS! Rankan päivän ja pitkällisen saunanlämmityksen päätteeksi Noora ja Satu istahtivat saunan lauteille ja ehtivät sihauttaa ensimmäiset löylyt kiukaalle, kun saunan oven takaa kuului Tipen huudahdus “vierailijoita!” Aika huono huumorintaju, tuumasimme, mutta päätimme varmuuden vuoksi kuitenkin kurkistaa pyyhkeisillämme ulos. Ja eihän se Tipe pistellytkään omiaan, vaan majakan pihalla todella seisoivat talkooviikkomme ensimmäiset vierailijat. Tällaisessa tilanteessa majakanvartijat vetävät tietenkin vaatteet niskaan ja lähtevät opastamaan, lisättyään kiukaan pesään pari halkoa pitämään yllä löylyä.
Tero ja Mikko ovat siirtämässä purjevenettä Luvialta Espooseen muutaman mutkan kautta ja pääsivät nyt käymään ensimmäistä kertaa Märketillä. Vuosi sitten he olivat ajaneet veneellä Märketin ohi ja ajatus vierailusta oli jäänyt itämään mieleen. Oli ilo näyttää Märketiä, tervetuloa toistekin!
Ja sitten takaisin saunaan. Löylykin oli vain parantunut.
Perjantai 10.5.2024
Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja niin myös meidän Märket-viikkomme lähestyy vääjäämätöntä loppuaan. Tänään olemme laitelleet paikkoja kuntoon ja leiponeet kaikkea mahdollista, jotta saisimme keittiön kaasupullon vihdoin tyhjäksi ja voisimme kuljettaa sen mukanamme Ahvenanmaalle. Sen verran vilakkaa oli vielä aamulla, että porkkanasämpylätaikina pääsi kamiinan viereen lämmittelemään ja kohoamaan.
Ulkoluodon olosuhteet ovat kovat myös saunalle. Kiukaalle heitetään pelkästään makeaa vettä, mutta padassa lämmitetään merivettä pesuvedeksi. Talkooviikon päätteeksi pata pyyhitään puhtaaksi meriveden jäljiltä, jotta se säilyisi puhtaana pidempään.
Emme saaneet vieraita, mutta hieroimme kauppoja Märketin putiikissa keskenämme. Ensikertalaiset ostivat hienot Märket crew -paidat ja kaikki lähettivät postikortteja. Märketin putiikista saa kortteihin hienoja Märket-postimerkkejä ja kun talkoolaiset viikon päätteeksi vievät kortit Ahvenanmaalla postiin, niihin leimataan erityinen Märket-postileima.
Putsaamisen ja puunaamisen lisäksi ennätimme myös kallioille nauttimaan aurinkoisesta päivästä sekä tutkimaan luodon kasvillisuutta. Märkethän näyttää ensisilmäykseltä vallan säänpieksemältä ulkoluodolta, mutta kun tarkemmin katsoo, niin kalliothan pursuavat elämää. Katsokaa vaikka!
No, näissä kuvissa kasvillisuus ei pääse täysin oikeuksiinsa, mutta suurentavalla luupilla katsoen kaikki näyttää erilaiselta. Kun oikein pitkään tuijottaa luupilla jäkälää, alkaa nähdä myös kaikenlaista pientä liikettä – erilaisia hämähäkkejä ja matoja, joita paljaalla silmällä on mahdotonta erottaa. Emme olekaan olleet luodolla aivan niin yksin, kuin olemme kuvitelleet!
Lintuhavaintojen listaan lisätään tämän viikon osalta tiltaltti ja varpushaukka.
Pst! Mikäli pikainen katsaus Märketin sisätiloihin kiinnostaa, niin kannattaa liittyä Facebookissa ryhmään Majakkaseuran retket ja talkoot, josta tällainen esittelypostaus löytyy.