Perjantai 9.6.2023
Matkasimme Märketille suoraan laivalta, se sopi meille ja myös edellisen viikon talkooporukalle.
Mukanamme tuli neljä majakkamatkaajaa, joille Märket oli 14. kohde. Osalla seurueesta oli päällään Gustu-paidat! Mukaan lähti tietenkin Märket-paidat.
Vaihto tehtiin kumiveneellä, pohjoissatamamme pumppasi vähän. Vierailijat vietiin ensimmäisenä maihin. Seuraavaksi kumiveneeseen “jumpattiin” uusi vesipata. Onneksi se on kevyt, vain 36 kiloa.
Eteläsatamaan saapuminen vaatii mielenlujuutta sekä pipon tai muun päähineen. Ei tarvitse katsoa elokuvaa Linnut, sen voi kokea täällä. Tarmo sai pienen vekin päähänsä ja Annen pipo lähti melkein päästä.
Maijan porukka keitti vieraille kahvit ja pöytään oli katettu kakkua ja pullaa. Parin tunnin kuluttua vieraat ja Maija porukoineen lähti. Meille jäi Maijan valmistama kirkas kalakeitto ja puhtaaksi tuunattu majakka. Ja erittäin hieno venevajan lattia, kyllä nyt kelpaa.
Jaana tai Maija, miten kukin haluaa häntä kutsua, tunnistaa molemmat nimet ja Tarmo ovat ensikertalaisia Märketillä, joten tehtiin perusteellinen kierros majakalla.
Maisemaa katsoessa silmiini osui uusi pyöreä rajamerkintä eteläsatamasta itään päin katsottaessa. Tarmo lintumiehenä tarkisti asian kiikareilla, eikä se ollut rajamaalaus, näytti pikemminkin menehtyneeltä joutsenelta. Siirrettiin toiminta seuraavaan aamuun.
Lauantai 10.5.2023
Herättiin aurinkoiseen päivään, aurinkorasvaa naamaan ettei kohta näytä yhtä punaiselta kuin Närpiön tomaatit. Aamiaisen jälkeen viritimme itsemme tosi toimeen. Tärkein ensin, päivän ruokalista. Porkkanaa oli runsaasti, joten lounaaksi syödään porkkanalättyjä ja iltasella syödään keittyä porkkanaa, perunaa ja punajuurta ja jotain muuta. Lisäksi päätettiin, että puuron lisukkeeksi laitetaan mieluummin itse tehtyä omena-päärynä kompottia kuin kaupan hilloja. Kompotin voi tehdä suhteessa yksi osa omenaa ja puolikas osa päärynää, joka on itsessään makeaa, niin ei tarvitse laittaa paljoa sokeria. Maija alkoi kuorimaan porkkanoita, omenoita ja päärynöitä.
Varustauduimme ikävään tehtävään jätesäkillä sekä kaksinkertaisilla kertakäyttöhanskoilla, menehtynyt lintu olikin herra Haahka eikä poikamies Joutsen. Suoritimme herra Haahkalle sopivan mereen hautaamisrituaalin pohjoisen puolella.
Tarmon kanssa aloitimme vesipadan vaihto-operaation. Ensin kiinnitimme parit osat uuteen pataan ja toiseksi tyhjennettiin vanha pata (joka ehdtiin paikata jo kahteen kertaan tällä kaudella). Ja uusi vietiin paikalleen.
Lämmitettiin vedet ja pata lämpeni vajaalla pesällisellä puuta.
Huomattiin veneen lähestyvän Märketiä, ohjattiin heidät itäsatamaan, kun pohjoinen oli ehkä hieman pumppaava. Saimme vieraaksi pariskunnan Ahvenmaalta, jotka nauttivat olostaan luodolla. Ovat käyneet Märketillä aikaisemminkin. Tulivat keskustelemaan kanssamme ja muistelivat yhtä käyntiään vuonna 2019, jolloin Märketillä oli paljon veneitä eli vierailijoita, ja vieraaksi saapui myös Superpuuma. Tätä samaa käyntiä muisteli kaksi viikkoa sitten Superpuuman miehistöön kuulunut jäsen.
Ylämakasiinin taaimmainen puupino näytti kaatuvan päälle ja niinhän se tekikin kun siihen vähän harjanvarella koskettiin. Pinottiin kolmanteen riviin, ja koetetaan saada estettyä lisävinoutuminen.
Iltasella syötiin paistettu seitiä sekä tehtiin vanhanajan kala-munakastike. Ohje on napattu Bengtskärissä keskiviikkona julkaistusta ruokakirjasta: Makumatka majakkaelämään ja muinaisuuteen Bengtskär & Rosala. Ohje muokattiin sopivaksi Märketille, ei ole saatavilla tuoretta ahventa, siikaa tai kuhaa eikä tuoretta tilliä. Kananmunien määrää tuplattiin. Kelpasi meille.
Sunnuntai 11.6.2023
Aamiainen nautittiin pihalla sellaisella hartaudella, joka sopii sunnuntaiaamuihin, lukemisena oli perjantain Hesari. Lippu ei liikkunut.
Päivän töistä tehtiin suunnitelma, pestään majakan ikkunat. Maija ja Tarmo malttoivat odottaa aloitusta sen verran, että saatiin kuumaa vettä. Kaikki ikkunat, myös saunan ikkunat on nyt pesty. Myrskyikkunoiden sisäikkunat pestiin ja kaikkien akkunoiden väleistä siivottin sulkasääsket ja muut elävät pois.
kuvat Anne B
Lapintiirat ärsyttävät, mutta on myönnettävä niitä katsoo mielellään.
Tarmo lintuharrastajana tiiraili tylliperheen touhuja ja pääsi näkemään kuinka poikanen kuoriutui ja jätti pesän samantien. Emolintujen ohjastama pesäpakoinen tyllinuorukainen lähti maailmalle.
Haahkarouvat pitivät aamukokousta majakan länsipuolella. Rouvien asusteet on sovitettu kallioiden väritykseen niin hyvin, että ensin kuulee kaakatuksen ja äänen perusteella havaitsee haahkat. Myöhemmin päivällä herra haahkat pitivät omia seurojaan myös lännen puolella.
Tiskatessa tuntui, että nyt pitää äkkiä käydä keventämässä vaatetusta, pitkähihainen paita vaihtui t-paitaan ja tiskaus jatkui. Lounassalaatti nautittiin vielä pihalla, mutta sen jälkeen tuuli on noussut aamun 3m/s lukemasta lukuun 10,7m/s.
Nyt yritetään vahdata sitä ryhävalasta, joka on nähty Eckerössä!
Maanantai 12.6.2023
Ei nähty ryhävalasta, mutta Maija ja Tarmo tiirailivat kiikareinsa avulla luodollamme makoillutta hyljettä.
Aamiainen ja lounas nautittiin etupihalla, tuuli on aamusta ollut suotuisa pihalla oleskeluun.
Uuden tiskipadan kuvaamisessa onnistuu tallentamaan myös itsensä, kyllä se kiiltää.
Päivän lapintiira kuva.
Märketille talveksi jätetty Pelargonia eli mummokukka on onnistuttu elvyttämään ja kukkii nyt!
Maija ja Tarmo ulkoiluttivat patjat yläterdellä, mutta eivät ottaneet kuvaa. Sen verran tuulista oli, että tuuli ja patja veivät Tarmoa.
Eilen oli myös saunapäivä ja lupasin pumpata vedet. Tarmo valitteli lauantaina, että kestää se saavin ja padan täyttö…. Olisko jotain vikaa jossain? Todellakin jossain on vikaa, jos saavin täyttöön meni 40 minuuttia, lusikallakin alhaalta kuljetettuna olisi saanut saavin täyteen nopeammin. Johtopäätökset oli helppo tehdä, tuuli on puskenut levät vedenottopaikalle. Tiistain ensimmäinen työtehtävä valmiina.
Saunan lauteilta oli hyvä näkymä yhteen niistä lukuisista lapintiirojen pesistä. Emolintu kävi vähän levottomaksi, hyöri ja pyöri niin sanotulla pesällään ja paikalle tuli myös puoliso ja yhdessä ihmettelivät siinä. Taisi tulla toinen tai kolmas muna siihen pesään.
Hampaiden pesuaikaan tiirasimme saunan ikkunasta kun kahdeksan haahkaemoa paimensi kolme pientä poikasta etelänpuoleisessa altaassa, johon osuivat aallot. Eivät hukkuneet, siis poikaset.
Tiistai 13.5.2023
Eipä eilisen tiskin jälkeen taaskaan ymmärretty, että ne aamiais- ja lounasastiat voisi jättää suosiolla alas. Riisipuuroa aamiaiseksi omena-päärynäkompotin kera. Tiskin jälkeen valmistelimme vedenottopaikan tutkailua, varustauduimme tehtävään myös haravalla. Pelastusvene veteen, koska siinä on “terävä” keula, joten pääsee lähelle putkea. Haravaa tarvittiin levän haravointiin. Maijalla oli hauskaa.
Valmistautuminen tehtävään, kuvat Jaana T.
Haravointia käsin ja työvälineellä, kuvat Jaana T.
Lapintiirat jotenkin tykkäävät Tarmosta, joka sai taas osuman tänään.
Lounaaksi oli kasvissosekeittoa ja paistinpannulla paahdettua leipää (vaaleaa ja reissaria) sekä leivänpäällisenä juuston lisäksi ohueksi viipaloitua päärynää. Maija teki oman versionsa, eilistä punajuuririsottoa (jäi pienen kipon verran) leivän päälle ja siihen päärynää. Ei huono yhdistelmä.
Päiväkahvit samantien ja makasiinin takaa näkyikin iso ribbivene ja tummiin pukeutuneet henkilöt. Eivät rantautuneet etelän puolelle, siirtyivät lännen kautta pohjoissatamaan.
Saimme vieraiksi Ruotsin rajavartioston väkeä (kustbevakning), kolme rouvaa rantautui lounaalle. Kutsuimme pihalle pöydän ääreen. Lupasin keittää kahvit ja meillä oli sopivasti sulamassa kahden viikon takaisen Superpuuman vierailun jäljiltä pakastettu pullakranssi. Kerroin heille, että pulla on Suomen rajavartioston tuoma. He olivat olleet tarkastamassa lohestajien lupia. Kertoivat myös tavanneensa matkalla kolme saksalaista melojaa, joille olivat opastaneet, että Undestenille ei voi nousta. Melojat ovat matkalla tänne päin kunhan tuulet sallivat väylän ylityksen. Rouvat tutustuivat majakkaan ja tekivät ostoksia. Hauskaa oli puolin ja toisin.
Lähimmällä luodolla makoili hylje aika pitkään ilonamme. Samalla kiikaroimme sitä harmaalokkia, joka on käynyt pari kertaa ryöstöretkellä Märketillä. Kiikaroitiin pohjoiseen matkalla olleen aluksen kyydissä olleita tuulimyllyn osia ja sitä tiiraillessa Tarmo huomasi kolme melojaa, joiden suuntana oli Märket.
Ohjattiin heidät rantautumaan eteläsatamaan. Ihmettelivät kovasti kun tiesimme, että he ovat saksalaisia. Paljastimme, että tapasimme samat rajavartijat, jotka hekin olivat tavanneet. Esittäytymisen jälkeen he menivät uimaan pohjoissatamaan, vikkelästi ohjattiin seuraava kierros otettavaksi omassa uima-altaassamme. Jatkavat matkaa huomenna ja palataan kuvin silloin. Jätimme heidät tekemään ateriaansa.
Keskiviikko 14.5.2023
Uusi lintuarvoitus! Eilen illalla kun melojat olivat aterioineet, teimme kierroksen majakassa. Olimme menossa majakan ulkotasanteelle ja yllätys oli melkoinen kun majakan ulkotasanteen kannen alla toiseksi viimeisellä portaalla kökötti riskilä!! Rauhalllisena. Yksi melojista paljastui biologiksi ja ornitologiksi, joten hänellä oli lintujen käsittely hallinnassa. Riskilä tutkittiin ensin ja päästettiin vapaaksi sen jälkeen.
Ekkehardin sanoin: “Never had Ceppehus grylle – bird in my hand – saved it from the lighthouse tower inside – ü – in Germany this species is close to extinction.” Asiaan palattiiin vielä tänään, voisiko niille tehdä tekopesiä? Mutta miten ihmeessä riskilä oli sinne päätynyt? Emme ole vieläkään selvittäneet kuinka Kauno Naakka oli päässyt kellariin ja nyt on uusi suljetun huoneen arvoitus.
Melojat tulivat samaan pöytään aamiaistaan nauttimaan ja keskustelu linnuista ja muustakin kävi vilkkaana. Aloitin tiskaamisen ja Jaana tiskien kuivaamisen. Halusin pitää kuvaustauon, koska saisin utuisia kuvia.Näytti hellepäivältä jo aamusta.
Taukoni aikana Uwe oli vallannut tiskaajan paikan ja Tarmo oli kuivaaja.
Melojat hetkeä ennen lähtöä, vielä viimeiset keskustelut.
Mitä tapahtui??
Suoritimme Tarmon kanssa pakollisia huoltotöitä lapintiirojen alueella. Onneksi Maija P on tuonut tänne sateenvarjon, jota hyödynsimme tänään. Siitä huolimatta sain osuman t-paitaan, eikun pesuhommiin.
Päivän tiirakuvat
kuvat Anne B.
Torstai 15.6.2023
Aamiaisella huomasimme erityisen vieraan saapuvan eteläsatamaan, olisimme toivoneet hänen rantautuvan, mutta ei. Hylkeelle ei kelvannut meidän opastuskierrokset.
Koska vesi on niin matalalla niin lähdimme Tarmon kanssa katsomaan sitä suurta kiveä, jota täytyy väistää poijulta tullessa sekä tarkistamaan linjamerkintöjä. Tehtävä suoritettiin soutamalla järvihankaimilla, punaisen pelastusveneen laatikossa on myös merihankaimet ja airot ovat alamakasiinissa. Soutelimme lähelle kivikasaa ja siellähän oli lukuisten lapintiirojen joukossa kaksi merisirriä.
Veneen pressun kiinnitystä muokattiin.
Lännenpuoleisella lähiluodolla on kihu, jonka tiedetään hankkivan ruokansa muilta ryöstelemällä. Harmaalokki kävi lounastamassa tänään lapintiirojen pesillä. Illansuussa kävi taas yksi hylje eteläsatamassa, mutta siirtyi sitten itäpäähän kolmen muun hylkeen joukkoon ilta-aurinkoon.
Päivän lapintiirat, kuvat Anne B. Kun haravoidaan levää eteläsatamasta ja ollaan vedenpinnan lähellä, niin he eivät ole lainkaan kiinnostuneita, mutta kun lähestyt kumivenettä…. kaikki ovat kimpussa. Ja vähän ajan kuluttua he menettävät mielenkiintonsa, jos pysytään asemissa.
