8.6. Lauantai

Tästä talkooviikosta on tulossa kohtalaisen erilainen verrattuna Otson ja Jonnan vuoroon, sillä viikkomme pyörähtäessä käyntiin majakan asukasluku viisinkertaistuu. Meitä on täällä peräti kymmenen. Porukan koosta huolimatta olen sisällyttänyt otsikkoon osanottajien nimet. Toivottavasti lukija ei ahdistu melko pitkästä otsikosta. Luodolla majoittuu siis Jussi, Outi-Sofia, Juuso (minä, päiväkirjan pitäjä), Marita, Henri, Kari, Jarno, Markus, Vesa ja Jukka. Viisi viimeisenä mainittua ovat radioamatöörejä. Kokeneita Märketin kävijöitä ovat Jussi, Outi-Sofia (kirjoittajan äiti) ja Henri.

Ensimmäinen näköhavainto kohteesta horisontissa


Kello soi puoli seitsemältä Hotel Eckerön huoneessa numero seitsemän. Aamiaisen ja huoneen luovutuksen jälkeen koko jengi tapasi ensi kerran Käringsundin satamassa, sillä talkoolaiset yöpyivät eri puolilla Ahvenanmaata. Outi ja Henri lähtivät Hugon kauppaan hankkimaan viikon syömiset ja juomiset ja loput jäivät täyttämään veneen ruumaa. Tavaraa tuli reilusti ja mukaan pakatut radioamatöörien arvokkaat, no, radioamatööritavarat, edellyttivät tarkkaa pakkaamista.

Matkaan lähdettiin loistavalla kelillä ja venematka taittui pilvettömässä säässä. Lämpimästä kelistä huolimatta tuulitakin unohtaminen ruumaan alkoi hieman harmittaa. Onneksi hyttiin tuli tilaa, kun siellä istuneet tulivat ulos ottamaan valokuvia ja nauttimaan merituulesta. Kuljettajamme Fredrik suunnisti luodon pohjoissatamaan, jossa Otso ja Jonna jo meitä odottivat.

Tavaraa on mukana melkoisesti


Painavimmat tavarat nousevat näppärästi sähkövinssillä


Tuuli nousee


Maihin päästyämme alkoi veneen lastin purkaminen ja talkootehtäviin perehdyttäminen. Viime viikon talkoolaiset olivat ladanneet kahvipannun täyteen ja jopa tehneet ylitse jääneistä ruuista pizzaa, kiitos! Alkurumban jälkeen alkoi yöpymispaikkojen valinta ja Märketillä monenkymmentä kertaa vieraillut Henri piti meille tulokkaille turvallisuuskierroksen. Radioamatöörimme lähtivät virittelemään taikojaan, joita yritän oppia ymmärtämään edes etäisesti. Kahvinkeitin lyötiin päälle ja oli aika hengähtää.

Vaan ei pitkäksi aikaa sillä Fredrik toi jo kello kahdeksi kymmenen hengen ryhmän ruotsalaisia turisteja Eckeröstä. Marita piti ryhmälle Henrin kanssa kierroksen luodon ympäri ja majakan sisällä, jonka jälkeen juotiin kahvit.

Radioamatöörit työn touhussa


Kahvi ja pizza toimivat


Yksi ruotsalaisten ryhmästä ei ollutkaan täysin tavallinen turisti, sillä hänellä on erityinen suhde Märketiin. Hänen suomalainen isänsä oli sijoitettuna toisessa maailmansodassa luodolle, mutta kukaan ei tiedä miksi ja missä asemassa, koska hän oli polttanut kaikki mantereelle lähettämänsä kirjeet eikä suostunut puhumaan sota-ajasta. Mystinen tapaus.

Jäi oikein harmittamaan heikko ruotsin kielen taitoni. Vieraat olivat iloisia ja puheliaita, ja liian usein vastaukseni heidän puheisiinsa oli nyökkäilyä ja siansaksan suoltamista. Kehuivat kuitenkin reissua kovasti onnistuneeksi. Ennen paluumatkaansa yksi ruotsalaisista kävi lammikossa uimassa ja yllyttivät meitäkin, mutta valitettavasti Ruotsi vei tämän maaottelun.

Vieraamme Ruotsista


Henri johdattaa vieraat kohti luvattua maata


Vieraidemme lähdettyä syötiin päivälliseksi perunaa ja makkaraa. Ruokailun jälkeen luoto rauhoittui, osa lähti nukkumaan päiväunia ja osa hengaili muuten vain. Itse heitin kuulokkeet korville ja katselin MS Romanticia, sarjaa, joka tuntuu ympäristölle sopivalta.

Ensimmäinen päivä huipentui Suomi-Bosnia ja Hertsegovina-EM-ottelun katsomiseen. Suomi lopulta voitti, joten pätkivä yhteys ei pahemmin painanut. Tästä se lähtee!

-JL

Oi Suomi on!


 

9.6. Sunnuntai

Niin on ollut ja niin on aina oleva: Märketillä syödään aamiaiseksi puuroa. Näin olivat konkarit minun antaneet ymmärtää, ja ensimmäisen Märket-aamun perusteella väittämä pitää paikkansa. Puuro oli hyvää ja maistui hillon kanssa vielä paremmalta. Hektisen eilispäivän jälkeen yöunet tulivat tarpeeseen. Sisämaan tuskaisen kuuman kesän jälkeen paikat viileänä pitävä raikas merituuli on tervetullut kokemus. Johtuen siitä, että on sunnuntai, on päivän tahtikin ollut rauhallisempi.

Puuroestetiikkaa


Alun perin suunnitelmissa oli, että porukkamme kasvaisi entisestään. Ilmatieteen laitokselta oli tarkoitus tulla joitakin tekemään mittauksia. Voimistunut tuuli pakotti heidät perumaan reissunsa. Samoin luodolle tulossa olleet sukeltajat jättivät tulematta säästä johtuen ,eivätkä kuulemma olleet saaneet kuin yhden sukelluksen aikaan. Meri sanelee täällä.

Seesteisestä päivästä huolimatta tänään oli päivä, jolloin arki majakalla oikeasti päästiin aloittamaan. Reissun agendaan kuuluva aaltomuurin paikkaaminen aloitettiin. Muuta korjailtavaa majakalla ei sitten olekaan, joten keittiössä on hääritty ja minä olen tykitellyt tekstiä tietokoneelle. Pääsinpähän kuitenkin lounaan tiskivuoroon. Tiskaaminen ei ole Märketillä mikään ikävä nakki, koska tiskilinjastolta on näkymät suoraan merelle. Aurinkokin hymyili.

Yksinäinen kottikärry


Kirjoittaja oikeissa töissä


Muuri korjaantuu


Radioamatöörit olivat saaneet yhteyden Australiaan ja riemuitsivat siitä. Antennit ovat pystyssä ja toisen kerroksen huone on nyt virallisesti radiohuone. Radioamatöörien slangista ei ota selvää, joten en tiedä miten heidän virityksensä seuraavina päivinä jalostuvat.

Lounaaksi oli bataattisosekeittoa. Koko konkkaronkka söi ensi kertaa samaan aikaan saman pöydän äärellä. Päivällisellä Outi ja Marita järjestivät seisovan pöydän sunnuntain kunniaksi. Ruuan määrä yhdistettynä populan määrään sai päivällisen tuntumaan jouluruualta. Iltapäiväkahvien yhteydessä sai persikkapiirakkaa, mutta valitettavasti Henri muistutti, ettei saa olettaa arkipäivinä olevan samanlaista mättämistä. Onneksi muisti nauttia tänään.

Radiohuoneessa tapahtuu


Vesa radioiden kimpussa


Olemme saaneet tänään kokea ensi kertaa Märketin oikukkaan sään. Eilen paistoi käytännössä koko päivän, mutta kyseessä olikin kelien suhteen ilmeisen epätavallinen päivä. Tänään muutama sadekuuro on pyyhkäissyt luodon yli, mutta mitään myrskyä ei ole ainakaan toistaiseksi luvattu. Sataa-paistaa-sää on täällä peruskauraa. Tavallaan sitä toivoisi kunnon myräkkää, mutta ehkä rantakeli on keltanokalle hyvä pehmeä lasku majakkaelämään.

Päiväkirjailija face reveal


Ruotsi lähetti tämän sateensa meille


Nettiyhteys on ollut parhaillaan todella hidas vaihtelevan kelin takia, mutta lähti toimivaan täydellisesti juuri sopivasti Ranskan avointen finaalin alkaessa. Tänäänkin on siis penkkiurheiltu, mutta oletin yhden penkkiurheilukuvan olevan tarpeeksi. Netin käyttämistä yrittää kuitenkin rajoittaa, koska tänne ollaan nimenomaan lähdetty eristyksiin.

Illalla sauna pistettiin lämpimäksi. Reissussa rähjääntyy, joten saunominen on e r i t t ä i n tervetullutta toimintaa. Kari uskaltautui käymään lammikossa uimassa, tästä pitäisi varmaankin kertoa eilisille vieraillemme. Tänään ketään ei rantautunut tai käynyt edes katsomassa, tulisiko vieraisiin. Tänään maailma unohti Märketin kokonaan. Tämä ei todennäköisesti ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun näin käy, ja se ei haittaa ollenkaan.

-JL

Kuu ja Understen, ystävämme yössä


 

10.6. Maanantai

Olosuhteet opettavat käytänölliseksi, tuumi Markus


Kello herätti talkoolaiset kahdeksalta, paitsi Outin joka oli noussut jo seitsemäksi tekemään puuroa. Saamme edelleen nauttia viimeviikkoisista antimista, sillä olen aiemmin unohtanut mainita Otson tehneen myös saaristolaisleipää. Ison määrän. Aamiainen oli reilu, sillä tänään tekemistä olisi luvassa paljon.

Kuten aiemmin mainittua, on pääasiallinen tehtävämme eli muurin korjaaminen saatu aloitettua, mutta tänään muuta tekemistä on ollut niin paljon, että muurille palataan tulevina päivinä. Pientä puuhasteltavaa on ilmestynyt tämän tästä. Märket yrittää jatkuvasti tehdä itseään keskeneräiseksi.

Tuntematon ämpäri


Aamupäivällä todettiin kompostin ja vessan vaativan tyhjennystä, joten kottikärry ohjattiin vajaan jossa molemmat sijaitsevat. Kyseessä ei ilmeisistä syistä johtuen ollut ne mielekkäimmät puuhat, mutta nyt ainakaan WC:stä ei enää tällä viikolla tarvitse huolehtia.

Kompostorin ihme


WC tyhjenee. Kuvasta jätetty taktisesti kaikki inhottavat yksityiskohdat pois


Vessan ilmaaminen ja ilmaamisen filmaaminen


Radioamatöörit vetivät kaksi uutta antennia, tällä kertaa tiirojen kansoittamalle luodon länsipuolelle. Luotoa asuttavilla tiiroilla ja talkoolaisilla on perinteisesti suhde jota voisi lähinnä verrata Aku Ankan ja Teppo Tulpun naapuruuteen, mutta antenneja linnut ovat antaneet pystyttää rauhassa. Lievät radioamatöörejä itsekin.

Jussi majakkana majakan sisällä. Majakkaception


Märketillä on majakan huipulta mereen kulkeva ukkosenjohdatin. Se on aikojen saatossa kokenut kovia, joten sitäkin tulee huoltaa aina silloin tällöin. Jussi lähti Karin kanssa poraamaan rantakallioille, jotta johdatin sopisi sille tarkoitettuihin uriin taas paremmin. Kova ja äänekäs homma, vaikkei siltä kuulostanutkaan etäisyyden päästä. Kun menin lähemmäs ottamaan valokuvia, alkoi meteli resonoimaan koko kehossa. Ihan kiva siis että poraajilla oli kuulosuojaimet.

Lounaalla porukka kävi hajanaisemmin kuin eilen. Tämä johtui useista samaan aikaan kesken olleista töistä ja radioiden päivystyksestä. Lounaaksi syötiin porkkanasosekeittoa mutta myös jauhelihakastiketta ja makaronia. Sosekeitot ovat osoittautuneet yllättävän täyttäviksi, ja kahden keittolautasen, kahden leivänsiivun ja makaroni/jauheliha-annoksen jälkeen oli pakko suunnistaa ruokalevolle.

Poraus vaati erityisiä järjestelyitä


Lounas valmistuu


Sää on jälleen hellinyt meitä. Tuuli ei noussut merkittävästi edes iltapäivää kohti, ja aurinko on paistanut käytännössä katsoen pilvettömältä taivaalta. Näillä näkymin loppuviikosta on kuitenkin tulossa jopa ukkosia, joka tuntuu tällä hetkellä käsittämättömältä ajatella. Mutta kuten Jarno huomautti, ennusteet vaihtelevat täällä silmänräpäyksessä. Niin sääennusteet kuin omat teoriatkin ovat osoittautuneet lähes hyödyttömiksi.

Päivä olikin sään puolesta sopiva antennin korjaamiselle, joka nimettiin päivän kantavaksi teemaksi. Henri lähti kiipeämään valjaissa kohti taivasta muiden pidättäessä hengitystään. Henri kävi ylhäällä kaksi kertaa ja tämän rupeaman päättymisen kunniaksi pääsimme grillaamaan.Tehokas päivä kävi tehokkaasti päätökseensä. Marita muistutti nauttimaan tänään auringonlaskusta, sillä huomenna pohjoistuuli kääntyy kohti Märketiä. Tervetuloa, pohjoistuuli!

-JL

Paikallinen Spider-Man töissään


 

11.6. Tiistai

Pohjoistuuli saapui...


...ja teki pohjoissatamasta kuohuvan kosken


Voi tuhannen turjaketta!

Kirjoittaja nukkui tänään tunnin verran pommiin. Aiempina aamuina olen luottanut siihen, että herään muiden herätyskelloihin tai viimeistään aamutoimien alkamiseen, mutta tänään horros oli liian vahva. Onneksi puuroa kuitenkin oli vielä jäljellä, ja kahvia! Sitäkin vielä termarista löytyi. Päivä lähti kuin lähtikin käyntiin.

Vielä aamulla ei tuulten kääntymisestä ollut havaittavissa minkäänlaista merkkiä, sillä yhden ainoata pilvenhattaraa ei näkynyt horisontissa. Olin jo siinä uskossa, että ennusteet ovat taas minut pettäneet, mutta iltapäivää kohden alkoi tumma rintama peittää taivasta. Satanut ei ole tänäänkään, mutta aallot ovat alkaneet piestä luotoa aiempaa kovemmin.

Henri tähystää vieraita


Olemme eläneet viimeiset pari päivää omissa oloissamme, mutta tänään majakan vihreä karvalakki-Nokia soi. Suuntaamme matkalla ollut purjevene halusi pistäytyä luonamme, ja tietenkin ottaisimme heidät ilomielin vastaan. Vieraat ovat aina päivän kohokohta Märketillä. Tällä kertaa haparoivasta ruotsin kielen taidosta ei tarvitsisi stressata, sillä vieraamme puhuivat äidinkielenään härmää, joskin turkulaisella nuotilla.

Muuttuneista sääolosuhteista johtuen purjevene ei kuitenkaan pääsisi rantautumaan, joten laskimme kumiveneen vesille eteläsatamaan. Koska olemme vahvasti ensikertalaispainotteinen ryhmä, oli perehdytys veneen käyttöön tarpeen. Itsekin pääsin kruisailemaan poijun ympäri, eikä se ilman kirosanoja sujunut. Opin kuitenkin käyttämään venettä, tai ainakin perusteet ovat nyt hallussa.

Kari lähtee noutamaan vieraita maihin


Vieraamme Auli ja Lasse Suomen Turusta


En tiedä mitä pahaa olemme tehneet, mutta tiirat ovat muuttuneet yhtäkkiä paljon pahansisuisemmiksi. Kumivene kyllä sijaitsee tiirojen miehittämässä päässä luotoa, mutta emme ole menneet erityisen lähelle niitä. Alun perin vitsiksi luulemani ämpäri päähän-kikka on osoittautunut järkeväksi ratkaisuksi.

Krää!


Vieraidemme poistuttua lounastettiin kirjoittajan lempiruokaa eli makaronilaatikkoa. Sitä jäi onneksi yli, ja aionkin haalia sitä itselleni mahdollisimman paljon niin kauan, kun sitä on vielä saatavilla. Epäilin jo, ettei päivällinen voi olla lounasta parempi, kunnes paljastui menulla olevan kalanyyttejä. On se hassua, miten näin syrjässä voikin syödä näin hyvin.

Herkullisten pääruokien lisäksi iltapäiväkahvilla oli tarjolla itsetehtyjä croissanteja. Très magnifique!


Muurin korjaus on tänään palannut tehtävälistalle. Kottikärryillä kivien siirteleminen osoittautui hankalaksi, mutta toinen keino on ilmaantunut työmaalle. Porakone kaivettiin jälleen esiin, ja sillä on porattu kivien läpi. Syntyneeseen reikään on ujutettu kangas, joka taas on solmittu kakkosnelosen ympärille. Melkoinen patenttiratkaisu, eikö totta?

Saunassa alkoivat polttopuut loppua kesken


Mordorin iloiset työmiehet


Likaisen työn jälkeen illalla pistettiin tietenkin sauna lämpiämään. Märketin sauna on epäilemättä yksi parhaista saunoista, missä ikinä olen saanut löylytellä. Varmuudella voin sanoa sen, että parempia maisemia en ole saunan ikkunasta koskaan ennen nähnyt. Tajuavatkohan ihmiset ohitse lipuvissa rahtilaivoissa sitä, mitä meillä täällä on?

-JL

 

12.6. Keskiviikko

Märketin lipputanko on ollut tänään tyhjillään. Majakkaseuran lippu laskettiin alas, jotta tuuli ei pääsisi tuhoamaan sitä


Voimakas puuska voi saada painavankin oven liikkeelle


Kello on kahdeksan aamulla. Olen hereillä. Back on track, näin me pelataan.

Eilisiltana tuuli alkoi ulvoa majakan nurkissa ja meri tunkeutui syvemmälle kohti luodon sisäosia. Uuden päivän valjetessa tuo sama kova puhuri jatkui. Varsinaisesta myrskystä tuskin kuitenkaan voi vielä puhua, mutta tällaisella kelillä emme pääsisi esimerkiksi palaamaan Käringsundiin. Lisäksi lämpötila on laskenut alle kymmenen asteen.

Lisäksi kalliot ovat muuttuneet yhä laajemmalta pinta-alalta kastuttuaan jäisen liukkaiksi. En tiedä, tuntuuko liukastuminen vai veden varaan liukuminen suuremmalta riskiltä. Tarkkaavainen pitää niin maakravun kuin merikarhunkin olla.

Myös alakerran makuuhuone on muuttunut radiohuoneeksi


Tämä kuva virtausaukosta on otettu eilen. Tänään meri valtasi kuvanottopaikan itselleen


Sään muututtua vaativaksi on ulkona tehtävä työ mutkistunut. Vesi on tunkeutunut muurin virtausaukosta läpi, mistä johtuen työmaalla tarvitsee nyt kumisaappaita. Jussi mainitsi, että oli lähellä jättää omat kumisaappaansa kotiin, mutta täällä pitää olla aina varautunut kaikkeen. Tiskausvuoro ei ole saavuttanut aiempien päivien kaltaista suosiota.

Muurilla työskennellessä käytetään suojalaseja. Ei kuitenkaan tällaisia kivikautisia malleja. Näiden käyttötarkoitus on nykyään toimia rekvisiittana hauskoissa kuvissa


Lounaalla syötiin monipuolisesti, sillä ruokalajeja oli peräti kolme. Kalapaistosta, jauhelihakeittoa ja loput makaronilaatikosta (aamen). Ruuan paljous johtui siitä, että lounastimme ylitse jääneitä ruokia aiemmilta päiviltä. Päivällisellä söimme kanaa ja riisiä. Ellen ole täysin väärin käsittänyt, oli kyseessä ensimmäinen ruoka, jolla oli kanaa tai riisiä. Tulipahan kerrasta hoidettua molemmat.

Synkkää päivää valaisi ruokapöydän majakkaan sytytetty valo


Majakan juuressa, aivan etuoven vieressä terassin alapuolella, havaittiin sijaitsevan haahkan pesä. Päätin lähteä kuvaamaan sitä. Totesin, että nyt on aika ottaa käyttöön legendaarinen ämpäri päähän-kikka josta jo aiemmin olen nopeasti maininnutkin, sillä haahka on ilmeisesti värvännyt vihaiset tiirat kätyreikseen pesäänsä vartioimaan.

Haahka oli hautomassa kun sen ensi kerran näin, mutta lähestyttyäni pesää se lähti nopeasti lentoon, kauas pois luodolta. Haahka ei ilmeisesti ole erityisen rohkea tai luottavainen lintu. Pesässä oli kuusi isohkoa munaa, ja tiirat antoivat minun kuvata suhteellisen rauhassa. Myöhemmin Marita näytti terassilta pesästä ottamansa kuvan, joka olikäytännössä yhtä hyvä kuin omani. No, tulipahan seikkailtua.

Jos Alfred Hitchcock olisi ohjannut Hurt Lockerin


Kuvauskeikka oli high risk, high reward-tyyppinen. Tehtävä kuitenkin suoritettu


Viime päivinä alueelle on saapunut faunaa enemmänkin. Märketin itäisellä rannalla näimme tänään haahkoja ainakin kymmenkunta yksilöä ja yksinäinen hyljekin on nähty makoilemassa viereisellä pienellä luodolla. Kari kertoi nähneensä samat haahkat jo eilen, mutta tuolloin Ruotsin puolella Märketiä. Ovat siis tehneet tänään fiksun liikkeen.

Olen nähnyt jo kahteen kertaan tuolla samaisella luodolla samassa kohtaa yhden hylkeen. Kyseessä ei ole kuitenkaan ollut sama kiitäjä molemmilla kerroilla, sillä ensimmäinen näkemäni oli melkoinen jässikkä ja toinen selkeästi juniori. Mikähän juuri siinä kohdassa vetää hylkeitä puoleensa? Olisiko siinä ihmisenkin erityisen hyvä olla?

-JL

Päiväkirjan kirjoittaminen sujui rennoissa merkeissä


 

 

13.6. Torstai

Sään lauhduttua hampaidenpesu on taas mukava suorittaa ulkosalla


Joku oli kaivanut aamulla radion esille. Vahvat suositukset Yle Vegalle!


 Torstai on toivoa täynnä.

Merenkulkijat ovat aina olleet taikauskoista porukkaa, ja ennusmerkkien etsiminen tuntuu tarttuvan tamperelaiseenkin tässä ympäristössä. Aamulla herätessäni olin kiitollinen siitä, että kuun 13. päivä ei osunut huomiselle vaikka läheltä liippaakin. Hyvä päivä eittämättä luvassa siis.

Mysteeri selvisi: antennissa kiinni oleva jätesäkin palanen estää ihmisiä kompastumasta epähuomiossa


Hyviä enteitä oli havaittavissa heti noustuani sängystä enemmänkin, sillä tankoon palanneesta Majakkaseuran lipusta huomasin tuulen tulevan nyt pohjoisen sijasta idästä. Aamiaispuuroon oli ensi kertaa tarjolla vadelmahillon sijasta omenahilloa, tätä ennettä en osannut tulkita mitenkään. Tyyntyneistä mainingeista sen sijaan päättelin, että tänään keli tulisi olemaan eilistä miedompi ja eräs sääennuste lupasi auringonpaistetta.

Kukapa yllättyisi kertoessani, että sääennuste meni lähes täysin pieleen. Radioamatöörit alkoivat irrottaa kaapeleita radioistaan, sillä etelästä oli matkalla ukkosrintama suoraan kohti Märketiä. Ja kukapa yllättyisi siitä, ettei tämäkään ennuste pitänyt paikkaansa, sillä ukkonen vyöryi Ruotsiin. Harmi sinänsä, kaikki olivat jo innoissaan odottamassa kunnon myrskyä. Valoisaksi povattu päivä synkistyi ja taivaalta alkoi sataa.

Ukkosmyrsky joka ei koskaan tullut


Yksi väsynyt matkustaja


Sää teki tästä siivouspäivän, joka olikin ihan tarpeen. Imuri kaivettiin esiin ja keittiön huonekalut alkoivat siirtyillä. Kiinnitin ensimmäistä kertaa huomion yläkerrassa oleviin mattoihin, kun imuri kurkki niiden alle. Yleensä Märketillä siivotaan vasta viimeisenä päivänä, mutta toimeton ja malttamaton mieli löytää aina itselleen tekemistä. Kelin muututtua selkeämmäksi myös vanhalle kunnon muurille päästiin töihin.

Hihat heilumaan!


Kirjoittaja muuten jää äitinsä kanssa pariksi ylimääräiseksi päiväksi luodolle perehdyttämään uusia tulijoita, joten täällä ollaan vielä hengessä mukana senkin jälkeen, kun oma vuoro päättyy. Ja vielä senkin jälkeen kun on palannut maihin. Mutta ei mietitä moisia vielä…

Jälleen kerran lounastimme monipuolisesti, vaikka tällä kertaa eilisiä ei pöydässä ollutkaan. Kesäkurpitsa-vuohenjuustopaistos oli yllättävä ja suuren suosion saavuttanut veto, joka tarjoiltiin makkaran ja perunan kanssa. Myös aiemmin mainitsematon sinappisilli teki paluun ruokapöytään.

Iltapäiväkahvin kanssa tarjoiltiin lättyjä (ah), seikkailukertomuksia ja keskustelua siitä, onko oikean- vai vasemmanpuoleinen liikenne parempi. Kaikki olivat asiasta liikuttavan yksimielisiä. Seikkailukertomuksia on aina hauskaa kuulla, mutta erityisen hauskoja ne ovat silloin, kun on itsekin seikkailulla. Tarinat kaukaisista maista ja eksoottisista paikoista ruokkivat liikkeessä olevan vilkasta mielikuvitusta entisestään.

Lättyjä tehtiin perinteisin menoin valurautapannulla


Tämä on hätäviesti. Karkit ovat loppuneet


Henrin toive kevyestä päivällisestä toteutui, kun tarjolla oli kassleria ja perunamuusia palsternakkapyreen sekä salaatin kera. Illalla saunaan käytiin siis napa paukkuen, eikä saunamakkaroita kukaan uskaltanut edes ehdottaa. Tähän mennessä hiljaisin päivä kääntyi kohti päätöstään sille sopivan raukeissa merkeissä.

Tänään tähdet tekevät taivaasta täplikkään, jossain tuolla pilvien takana.

-JL



 

14.6. Perjantai




Talkooviikko 24 pääsee näillä näkymin palaamaan suotuisassa säässä Käringsundiin


Jussi ja Jarno suunnittelevat ilmeisesti rajaselkkausta

Ennusteessa luvataan muutoksen tuulia Märketille.


Aamiaispöytään suunnistettuani aloin heti ensitöikseni etsiä eilen tekemääni uutta tuttavuutta, omenahilloa. Samoin oli kuitenkin toiminut moni muukin, sillä hillo oli ehtinyt loppumaan. Sen olivat Outi ja Marita täällä itse tehneet, joten sitä ei paljoa ollut alun perinkään. Mutta nyt myös maista tuotu vadelmahillopurkki alkoi olla kaavintavaiheessa. Ruokatarpeet alkavat käydä vähiin, ja se viestii viikon käyvän väistämättömästi kohti loppuaan.




Keittiövastaava on tyytyväinen. Lähes kaikki on syöty


Viikon stahanovilaisin

Päivämme alkoi jälleen koleissa merkeissä, ja moni painuikin päiväunille heti aamiaisen jälkeen. Jo muutenkin väsyttävä meri-ilma yhdistettynä pilviseen säähän saattaa kasata väsymystä päivien kuluessa. Energiansaannissa ei ole voinut luottaa tällä kelillä aurinkopaneeleihin, ja niinpä aggregaatti on pauhannut makasiinissa koko rahan edestä.


Myös kirjoittaja lähti takaisin unten maille, mutta säpsähti hereille käytävästä kuuluvien tihentyneiden askelten ääniin. Poijullemme oli ankkuroitunut suurehko vene. Emme olleet odottamassa vieraita, sillä meille ei ollut tullut soittoa. Lentävä Hollantilainenko maillemme oli pamahtanut?




Mysteerivene...


...Josta rantautui Sub Aqua Club Marinus


Kuivuvat sukellusvälineet näyttivät surrealistiselta painajaiselta

Sukeltajat, jotka alkuviikolla mainitsin, olivat saapuneet. Olimme pitkään ihmeissämme, sillä vaikutti siltä, etteivät he aio pistäytyä käymään vaan hengailevat omissa oloissaan veneessään. Tuntien jälkeen kuitenkin bongasimme viiden kumipukuisen miehen ryhmän kävelevän kohti majakkaa. Marita piti heille kierroksen, jonka jälkeen heille luonnollisesti tarjottiin kahvit. Suodatinpussit ovat tosin loppuneet kesken muutama päivä sitten, mutta talouspaperi on toiminut täysin vastaavalla tavalla. Miksi kukaan edes ostaisi suodatinpusseja vastaisuudessa?




Olipahan taas melkoiset tarjoamiset iltapäiväfikalla

Majakan keittiössä on kaasulla käyvä uuni, joka on hankittu helsinkiläisestä ravintolasta ja jollain ihmeellä tuotu tänne. Uuni on tuottanut kuumimmat ruuat, mitä olen koskaan syönyt. Lämpö pakottaa syömään rauhassa ja pureskelemaan kunnolla, ja sehän on yksin hyvä asia! Ja ruuista puheen ollen myös tänään lounas oli kolme lounasta. Pöydässä oli makkaraa ja perunamuusia, kanarisottoa sekä kaali-banaanicurrya, jonka Marita oli itse kehittänyt Tansaniassa opiskellessaan.Päivällisellä syötiin kala-makaronivuokaa, ja vaikka mainitsen sen vain nopeasti, voin vakuuttaa että siitä voisi kirjoittaa montakin riviä.


Majakalla eletään aikataulun mukaan, mutta mitään preussilaista kuria täällä ei ole sen suhteen pidetty. Nyt kuitenkin keittiön oveen on läimäisty lappu, jossa muistutetaan lounaan, iltapäiväkahvin ja päivällisen ajankohdista. Nyt talkooporukka liikkuu yhtenäisenä ja järjestyneenä legioonana ryhdikkäästi paikasta toiseen.




Järjestys sen olla pitää!


Vakiokahvikuppia tulee ikävä

Sateet ovat tuoneet ikävän ilmiön luodolle, sillä ulkona ei ole montaa paikkaa, jossa ei joutuisi hyttysparvien piirittämäksi. Hyönteisiin kylläkin tottuu täällä nopeasti, ja esimerkiksi kirjoittaja ei enää säiky hämähäkinseittejä entiseen tapaan. Kasvattava kokemus.


Siivoustalkoot jatkuivat tänäänkin, jotta majakka olisi tiptopkunnossa seuraaville asukeille. Lienee hyvä, että siivous alkoi jo eilen, koska kymmenen hengen oleskelun jäljiltä Märket ei ole hetkessä puhdas. Tänään siis nurkat imuroidaan toiseen kertaan, lattiat kuurataan, huoneet tuuletetaan ja pölyt putsataan. Vaatteet siirtyvät naulakosta ja pyyhkeet saunan vierestä matkustavaisten laukkuihin. Ei jää merkkiäkään siitä, että olemme olleet täällä. Paitsi paranneltu aaltomuuri, joka suojaa pohjoisen myrskyiltä ja hyvin ylläpidetty, kulttuurihistoriallisesti merkittävä majakkarakennus, jonka ei uskoisi olleen pahimmillaan lähes romahduspisteessä.




Märketin kirjahylly on täynnä aiheeseen liittyviä teoksia. Majakoihin on helppo hurahtaa

On ollut hauskaa kierrellä ympäri luotoa kurkkimassa ja dokumentoimassa ihmisten ja muiden elollisten olentojen tekemisiä. Olen nähnyt ja kuullut tämän viikon tapahtumista varmaan enemmän kuin kukaan muu kanssavuorolaisistani, ja on ollut ihmeellistä huomata kuinka paljon hitaasti liikkuvinakin päivinä täällä tapahtuu. Tarkasteltuani aiempia päiväkirjamerkintöjäni olen kummastellut myös sitä, kuinka erilaisia päivät täällä ovatkaan oikeastaan olleet. Tuntuu oudolta, että huomenna en enää etsiskele täällä uusia kuvakulmia, yksityiskohtia ja hetkiä ihmisten elämästä, mutta viestikapulan tulee siirtyä jossain vaiheessa toiselle.


Mutta eihän sitä koskaan tiedä vaikka viestikapula jonain päivänä palaisikin minulle, sillä elämä ei ole kaari vaan ympyrä. Kiitos Suomen Majakkaseura, talkooviikko 24:n väki ja lukijat, tämä on teidän maljanne!


-Juuso Lindberg

Jaa tämä somessa

Scroll to top
Skip to content