Sunnuntai 23.6.2024
Tynkäviikko eli saavuimme majakalle vasta sunnuntaina, juhannuspäivä rauhoitettu vaihdottomaksi. Hieman ”Eikä yksikään pelastunut” hengessä tosin, alun perin seitsemästä talkoolaisesta perille saakka selvisi viisi sairaustapauksien takia. Tai Big Brother -tyyliin; kaksi osallistujaa äänestettin ulos jo ennen taloon tulemista. Aamun logistiikkakoitos sujui sutjakkaasti yhden auton taktiikasta huolimatta, ja Fredrikin vene starttasi laiturista klo 7.50. Pohjoistuuli takasi ekstrajumpan, mutta hienosti sujui kumivenevaihtokin tehokkailta talkoolaisilta. Kuulumisetkin kerittiin lähtijöiden kanssa siinä lomassa vaihtamaan. Tiirat taisivat kuitenkin olla se innokkain ”vastaanottokomitea”.

Kun tavarat oli saatu roudattua otettiin pieni aamukahvi- ja tuumaustuokio, josta oli sopiva hetki jatkaa tutustumiskierrokselle. Viikkovastaava Katia lukuun ottamatta muut olivat ensimmäistä kertaa Märketillä, joten käytiin läpi paikat tornin huipulta huussiin. Sovittiin yhdessä myöhäinen lounas, jotta kaikilla oli aikaa sulatella uutta, asettua paikalleen ja ehkä jopa lepuuttaa silmiä. Myös Modersmagen uimakelpoisuus kerittiin testata.

Lounasta ei ehditty edes korjaamaan pois, kun ensimmäiset vieraat saapuivat. Ensin poijulle tupsahti yksi purjevene ja perään saapui toinen. Vieraiksi saatiin suomalainen lapsiperhe ja ruotsalais-norjalainen pariskunta Maria ja Lennart. Onneksi pakkasessa oli pullaa! Kaikki pääsivät siis heti testaamaan omia taitojaan tehtävissään saarella. Suomalaisperheen vanhemmat olivat vierailleet Märketillä 12 vuotta sitten, ja nyt tulivat näyttämään paikkaa jälkikasvulle. Isä Jussi olikin varsinainen majakkaekspertti ja oli kuulemma innostusta saanut siirrettyä myös ainakin toiselle lapsista.

Hylkeitä köllötteli iso porukka läheisellä kalliolla ja Tommi pääsikin varsin lähelle kuvailemaan hylkeiden päivän kulkua. Keittiössä saatiin päivän ruokien lisäksi leivottua myös maustekakkuja vieraille, kiitos Pirjon leivontataitojen!

Kaikki ihmettelivät uneliaisuutta, joka vaivasi melkein kaikkia, Tämä siitäkin huolimatta, että takana oli hyvät yöunet ja muutamalla pienet päikkäritkin. Meri-ilma. kirkuvat linnut ja aaltojen pauhu, on mitä ilmeisemmin luonnon unilääkettä.

Maanantai 24.6.2024

Pirjo heräsi viiden aikaan aamulla ja huomasi hämmästykseen, että saarelle oli saapunut kolme väsynyttä nuorta ruotsalaismiestä kajakeilla. Väsyneille matkailijoille osoitettiin paikka makasiinin alakerrasta, josta viimeiset heräilivät iltapäivällä. Takana heillä oli juhannus ja 14 h yö meloen. Huh! Märket on kyllä selvästi keidas ja turvasatama moderneillekin seikkailijoille.
Pirjo vaknade klockan fem på morgonen och märkte förvånat att tre trötta unga svenska män hade kommit till ön med sina kajaker. De trötta resenärerna hänvisades till platsen vid magasinet, där de sista vaknade på eftermiddagen. Bakom dem hade de midsommar och en 14-timmars natt med paddling. Hu! Märket är verkligen en oas och en trygg hamn för moderna äventyrare.

Toivuttuaan melojat pääsivät opastetulle kierrokselle, tekivät tuliaisostoksia ja nauttivat päiväkahvit ennen kuin oli aika pakata kajakit ja jatkaa matkaa kohti Ahvenanmaata.
Efter att ha återhämtat sig gick kajakpaddlarna på en guidad tur, shoppade och fikade innan det var dags att packa kajakerna och fortsätta färden mot Åland.

Ilma oli täydellinen, aurinkoisen lämmin ja kuitenkin sopivan tuulinen. Lounas syötiin ulkona kauniissa säässä. Uimaan suoraan mereen valitettavasti aallokon takia päässyt, mikä oli harmi, koska ilma oli pakoittain jopa kuuma. Päivän hommat ja rutiinit alkoivat jo tulla tutuiksi uusille tulokkaille. Sämpylöitäkin tehtiin ja huomattiin että niissä meni 40 min paistua? Edellisenä päivänä kuivakakku oli saatu paistettua ihan normaaliajassa ja nyt äkkiä sämpylöissä tuplat kauemmin. Uunin logiikka on siis vielä tutkinnan alla.
Vädret var perfekt, soligt varmt och ändå lagom blåsigt. Lunchen åts utomhus i vackert väder. Tyvärr kunde man inte simma direkt i havet på grund av vågorna, vilket var synd eftersom det var nästan för varmt. Dagens göromål och rutiner började redan bli bekanta för de nya ankomna. Till och med bröd bakades och det märktes att det tog 40 minuter att grädda dem? Dagen innan hade man lyckats baka en sockerkaka på normal tid och nu tog plötsligt bröden dubbelt så lång tid. Ugnens logik är således fortfarande under utredning.

Yhdessä pohdittiin, mikseipä Märketillä voisi olla omaa Insta-tiliä? Kauniita kuvia saa Märketillä vaikka ei edes yrittäisi. Some ja erityisesti Instagram olisi hieno alusta tietoisuuden lisäämiseen ja turisti virran kasvattamiseen. Vapaaehtoiset voisivat ladata kuvia, videoita ja tarinoita suoraan saarelta.

Tillsammans funderade man över varför inte Märket skulle kunna ha sin egen Insta-konto? Vackra bilder får man på Märket även om man inte ens försöker. Sociala medier och speciellt Ins tagram skulle vara en bra plattform för att öka medvetenheten och öka turistströmmen. Frivilliga skulle kunna ladda upp bilder, videor och berättelser direkt från ön.

Hienossa kelissä nautimme grillimakkaraa ja salaatteja terassilla, illan kruunasi sauna.
I fin vädret avnjöt vi grillad korv och sallader på terrassen, kvällen kröntes av bastun.

Tiistai 25.6.2024

Peter the venekuski oli ilmoittanut edellisenä päivänä, että saarelle saapuisi kahden seurueen kanssa. Aamupalan jälkeen valmistauduttiin vieraiden tuloon klo 13.00. Jyväskyläläinen pariskunta Marjaana ja Jarmo, sekä tšekkiläiset Peter ja Ondrej viihtyivät saarella muutaman tunnin. Yhdessä kahviteltiin, keskusteltiin saaren historiasta ja hieman revontulistakin. Saimme tietää, että Märketillä vierailu on tietyissä matkustavissa piireissä ”bucket-listillä”. Erityksissä oleva majakka saari onkin erityinen kokemus kieltämättä.

Peter the boatman had announced the day before that he would arrive on the island with two people. After breakfast, we prepared for the arrival of the guests at 13:00. Marjaana and Jarmo, a couple from Jyväskylä, and Peter and Ondrej, from the Czech Republic, spent a few hours on the island. We had coffee together, discussed the history of the island and a little about the northern lights. We learned that a visit to Märket is on the “bucket list” in certain traveling circles.

Erityksissä oleva majakka saari onkin erityinen kokemus kieltämättä. Parin päivän saarella oleskelun jälkeen, tuntuu mukavalta antautua saaren yksinkertaiseen päivärutiiniin, meren ja lintujen äänten rentouttavaan fiilikseen ja antaa silmän levätä kauniissa maisemissa. Ehkäpä pidempi oleskelu saisi luovuuden kukkimaan ja mielen asettumaan tyynenpään elämän asenteeseen? Kuka ties, kirjoittaisi vaikka kirjan, alkaisi maalaamaan merimaisemaa ja tuntisi maailman kaikkeuden läsnäolon?

After staying on the island for a couple of days, it feels good to indulge in the island’s simple daily routine, the relaxing feeling of the sea and the sounds of the birds, and let your eyes rest in the beautiful scenery. Perhaps a longer stay would make creativity bloom and the mind settle into a calm life attitude? Who knew, maybe you would write a book, start painting a seascape and feel the presence of the universe?

Iltapäivällä vieraiden lähdettyä tuuli alkoi voimistua ja kirkkaasta auringonpaisteesta huolimatta alkoi olla viileää. Pohjoisrannalla ei kuitenkaan ollut kovaa aallokkoa, jolloin Tiiroja eniten pelkäävä Annikin pääsi vihdoin uimaan (Tiiroilla ei ole pesiä pohjoisella rannalla).
In the afternoon, after the guests left, the wind started to pick up and, despite the bright sunshine, it started to be cool. However, there were no strong waves on the north shore, so also Anni, who is most afraid of Terns, was finally able to swim (the Terns do not have nests on the north shore).

Iltapäivällä soi puhelin: edellisen päivän ruotsalais- melojat soittelivat, että heillä oli hukkunut radio, jolla he pitävät yhteyttä toisiinsa matkalla. He pohtivat, josko se olisi jäänyt saareen ja olihan se! Luultavasti Tiira hyökkäyksen aikana se oli tipahtanut kalliolle, sillä kun Tiira kamikazet hyökkäävät, on ajatuksena vain päästä mahdollisimman nopeasti turvaan. Onneksi annoimme saaren numeron edellisenä päivänä puolipakolla varmuuden vuoksi: halusimme saada varmistuksen, että nuoret miehet olivat päässeet turvallisesti määränpäähänsä.

In the afternoon, the phone rang: the previous day’s Swedish paddlers called to say that they had lost the radio they use to communicate with each other on the way. They wondered if it had been left behind on the island and it had! It probably fell on a rock during the tern attack, because when the tern kamikazes attack, the idea is just to get to safety as quickly as possible. Fortunately, we had given the lighthouse’s phone number the day before, half-heartedly, just in case: we wanted to be assured that the young men had reached their destination safely.

Keskiviikko 16.6.2024

Alamme saavuttaa täydellisen luotoutumisen tason. Ei ajan tai paikan tajua. Ei ympäröivää maailmaa. Vain tämä meren keskellä kelluva merikilpikonnan selkä, ainoana ankkurina ja maailmannapana punavalkoinen majakka.

Muistutuksen elämästä Märketin ulkopuolella toi kuitenkin hankolainen Ronny, jonka melontareissu oli alkanut jo muutamaa viikkoa aiemmin Turusta. Hänen matkaansa voi seurata @paddlebeard_official Instagramissa. Ronnyllä majakat olivat geeniperimässä; hänen mofansa vanhemmat toimineet aikanaan majakanvartijoina. Vilkutimme hänelle hyvästit seuraavana päivänä. Myötäisiä tuulia Ronny.

Ilta oli kaunis ja lämmin, ja Modersmage osoittautui nimensä veroiseksi, uiminen siellä oli kuin äidin kohdussa lilluisi.

We begin to reach a level of complete islandification. No sense of time or place. Nor world around us. Just this sea turtle’s back floating in the middle of the sea, with a red and white lighthouse as the only anchor and centre of our existence. However, a reminder of life outside Märket was brought by Ronny from Hanko, whose kayaking trip had already started a few weeks earlier from Turku. You can follow his journey @paddlebeard_official on Instagram. Ronny had lighthouses in his genes; his great grandparents worked as lighthouse keepers. We waved him goodbye the next day. Fair winds Ronny.

The evening was beautiful and warm, and Modersmage lived up to its name, swimming there was like floating in a mother’s womb.

Torstai 27.6.2024

Aamu alkoi kirkkaana, mutta muutamissa minuuteissa ilma muuttui sakean sumuiseksi. Ensimmäinen vieraamme, ruotsalainen yksinpurjehtija kerkesi rantautua juuri ennen sumun laskeutumista.

Venekuskimme Fredrik ilmoitti aamutuimaan, että lauantain lähtö siirtyy iltapäivään ennustetun kovin tuulisen aamun vuoksi. Iltapäivän paluulaivaan ehtiminen olisi siis mahdotonta. Tehotiimimme pisti tuulemaan, ja pian meillä olikin liput siirrettynä sunnuntaille ja majoitus Maarianhaminan läheltä varattuna.

Pari saksalaista melojaa kävivät pitämässä saarella lyhyen lepotauon, mutta opastukseen ja kahvitteluun heillä ei ollut aikaa. Seuraavaksi purjeveneensä poijuun kiinnittivät suomalaiset Jaana ja Tom viettävät koko kesän veneessään koiriensa Cecin ja Tähden kanssa. Märket-vierailu oli pitkään ollut heillä haaveissa, ja nyt vihdoin onnisti.

Vihdoin löytyi myös sopiva tauko sekä tuulessa että vieraissa, että pääsimme harjoittelemaan kumiveneelle ajamista. Tommilla ja Annilla oli taito entuudestaan hyppysissä, Tommin kohtaloksi koitui opastaa vähemmän kokeneita. Kati ja Tommi kävivät kunniakierroksella saaren ympäri, myös rantautuminen pohjoissatamaan tuli testattua.

Eteläpuolella palattuamme olikin uusi purjevene löytänyt poijulle ja pitikin sitten kiirehtiä vastaanottamaan uusia vieraita. Ruotsalaiset Therese ja Martin tutustuivat Vuokon johdatuksella saareen ja majakkaan.

Sumun hälvettyä päivä porotti ja keli tuntui miltei helteiseltä. Onneksi virkistävää vettä Märketillä piisaa, kävimme kaikki pohjoissatamassa pulikoimassa. Kati päätyi myös tutkimaan saaren toisen puolen uintimahdollisuutta, Modersmagen suuaukon tuntumassa pääsi myös muutamalla uintivedolla tutustumaan naapuriluotoon. Aurinko oli armoton, ja punoittavat olkapäät jäivät muistoksi kaikesta uimapuvussa vietetystä ajasta.

Vielä ei ollut aika vierailijoiden virran katketa. Lähempänä kuutta pohjoisrannalle ilmestyi m/s Tavi, joka kuskasi innokkaita geokätköilijöitä Ahvenanmaan saaristossa kätköjä etsimässä. Kumivene kuskasi toistakymmentä henkeä Märketin kätköä hakemaan ja kuvia ottamaan. Olipa joukossa jopa yksi entinen talkoolainen, joka tiesi hyödyntää Majakkaseuran puotia postikorttiostosten muodossa

Kiireisen päivän jälkeen olikin aika nauttia saunan lämmöstä. Tuuli oli jo huomattavasti noussut, ja virkistäytymiseen valittiin taas kerran Modersmage.

Perjantai 28.6.2024

Perjantaina herättiin tuuliseen päivään, joka aiheutti sen, että vieraita ei perjantaina luodolle saapunut. Vieraita oli 5 päivän aikana on ollut yhteensä 32. Kierroksia ja kahvitteluhetkiä on saatu pitää, muiden saaren askareiden lisäksi.

Nyt yllättävä tuulinen päivä kuitenkin antoi mahdollisuuden tehdä valmistelut ja työt ennen seuraavan päivän kotiin lähtöä. Huussi tyhjennettiin, tuhkat kerättiin pois, laskivesiritilät putsattiin, vesisaavi täytettiin, saunan kaivokielo eli suodatin putsattiin, kauppaan tehtiin inventaario kaikista tuotteista, kakkuja leivottiin pakkaseen ja paljon muuta! Saarelle tulijat kysyvät usein ”mitä tekemistä saarella on”. Kysymys tuntuu hassulta, koska en ole koko viikon aikana ehtinyt avata edes mukana tuomaani kirjaa. Puuhaa riittää jatkuvasti, aamusta myöhäiseen iltaan. Pelkästään ruuan laittamiseen ja taivasalla tiskien hoitamiseen menee monta tuntia päivässä. Majakan työt antavat tietotyölaiselle kyllä oivallista vastapainoa ja konttorityöt kotona ovat hälventyneet mielestä jo ensimmäisenä päivänä.

Päivällisellä syötiin lättyjä Annin syntymäpäivän kunniaksi! Vapaehtoiset majanvartijat antoivat lahjaksi lahjakortit saaren ainoaan kauppaan Mikä paikka viettää synttäreitä.

Illalla havaitaan vielä vaalea hylkeenpoikanen köllöttämässä pohjoisrannassa. Liikkumatonta pötköttelijää ihmeteltiin kiikareilla ja oltiin hieman huolissaan sen voinnista. Kuutilla oli kuitenkin kaikki hyvin ja pääsimme nukkumaan.

On Friday, we woke up to a windy day, which caused that no guests arrived at the isle. There was a total of 32 guests over the course of 5 days. Tours were given and refreshments served, in addition to other tasks on the island. However, today’s surprisingly windy day gave me the opportunity to prepare the place for the next group before going home the next day. The outhouse was emptied, the ashes were collected, the drain grates were cleaned, the water tank was filled, the sauna washed, an inventory of all products was made for the store, cakes were baked for the freezer and much more!

Visitors to the island often ask: “what there is to do on a such a small island”. The question seems funny; during the whole week I haven’t even had time to open the book I brought with me. There is always enough work, from morning to late evening. It takes many hours a day just to prepare the food and do the dished under the open sky. The work at the lighthouse does give the white-collar worker an excellent counterbalance, and the office work at home has been lost from the mind already on the first day.

At dinner, we ate pancakes in honor of Anni’s birthday! The volunteer lighthouse keepers gave a gift card to the island’s only store What a place to celebrate a birthday.

In the evening, we can still see a pale seal youngster laying on the northern shore. We observed the motionless seal with binoculars and were a little worried about its well-being. However, everything was fine with it and we were able to sleep.