Perjantai 22.8.2025

Kaikki hyvä päättyy aikanaan ja niin on käymässä myös meidän talkooviikollemme Märketillä. Tänään olemmekin lähinnä siivoilleet paikkoja ja laittaneet kamoja kasaan.

Viimeisen päivän kunniaksi saimme kuin saimmekin vierailijan, sillä merikotka saapui moikkaamaan meitä saaren kärkeen. Muuten viime päivät ovat olleet aika hiljaisia, eikä horisontissa ole näkynyt juuri muita kuin rahtilaivoja. Saaren eristyneisyydessä niidenkin liikkeet alkavat kummasti viikon aikana kiinnostamaan.

Tässä vaiheessa haluan esittää myös talkooporukkamme puolesta suuren kiitoksen Suomen Majakkaseuralle majakanvartijalarppauksen mahdollistamisesta sekä viikkovastaavallemme Tainalle. Jo ennen majakalle saapumista kaikilla on ollut varma ja hyvin tiedotettu fiilis ja tämä on ollut kuin parempikin pakettimatka. Me muut olemme saaneet vain seurata perässä. Saarella hän on pitänyt huolta, että hommat luistaa, meillä on järkevää tekemistä, pysymme turvassa, ja että nauru hersyää herkässä.

Torstai 21.8.2025

Päivät majakkasaarella käyvät vähiin, sillä saimme tiedon, että vaihto tapahtuu huomenna tuulien ollessa suotuisammat. Tänään olemmekin aamupäivällä alkaneet jo puunailla majakkaa seuraavan viikon porukkaa varten – pesseet saunaa, tyhjänneet pesiä jne.

Klapeille paikkojen keksiminen alkaa vaatia yhä enemmän mielikuvitusta, mutta muutama kottikärryllinen löysi taas suojansa.

Tänään on myös huomattavasti tyynempi keli, ja sen kunniaksi leikimme hieman vadelmaveneellä. Miikka – viikon venevastaava – kävi jopa soutamassa saaren ympäri. Me muut soudimme hieman maltillisempaa matkaa. Myös laguunin vesi oli mukavan lämmintä. Uimisen keskeytti lopulta sinnikäs meduusa.

Illalla nautimme myös auringonlaskussa viimeisen illallisen terassilla, sillä aina on hyvä sää grillata ja syödä ulkona. Toki jouduimme myöntymään kylmälle säälle ja siirryimme syömään jälkiruoan sisätiloihin.

Helin ja Tainan huomioita; Onneksi sää rauhoittui. Päiväkirjavastaavamme Lotta pääsi viimein juoksemaan ympäri luotoa kuin gaselli. Muutenkin positiivista energiaa riittää meille muillekin jaettavaksi. Pyyteetön avuliaisuus, iloisuus ja luonnollisuus ovat tehneet meihin suuren vaikutuksen. Kiitos, Lotta. Nautimme seurastasi!

(Päiväkirjavastaava Lotan kommentti edelliseen: <3)

Tämän viikon päiväkirjavastaavan tavoitteena oli myös esitellä hieman kieli poskella eri talkoorooleja. Päiväkirjavastaavan tehtävä kun ei ole mikään palikka klapipinossa. Jokaisena päivänä täytyy luoda sisältöä ja raportoida tarkasti saaren moninaisia tapahtumia.

Onneksi tällä viikolla suurena apuna on ollut Heli, joka on taituruudella taltioitunut kuvina niin muuttuvat sääolosuhteet, saaren luonnon kuin talkoolaisten toilailutkin. Myös päiväkirjan päivittäminen on ollut tiimityötä, sillä allekirjoittanut tykittää tekstiä ja muut oikolukevat sekä korjaavat sitä minkä ehtivät. Pahoittelut kaikille, joita kirjoitusvirheet häiritsevät! Tällä viikolla päiväkirjavastaavan rooli valittiin digitaidot edellä. Kirjoitustaidot selkeni kaikille vasta viikon kuluessa sään lailla.

Saimme myös käsiimme harvinaisen otteen päiväkirjavastaavan yksityisestä päiväkirjasta, joka oli jäänyt muiden tavaroiden mukana keittiöpöydälle lojumaan:

Meillä taitaa olla silmäpeliä Märketin kanssa. Aina kun hämärä laskeutuu, se alkaa vinkkaamaan minulle silmää. Jo ensimmäisenä päivänä Märket vei minulta jalat alta, kun pyllähdin rantakallioilla. Se taisi olla rakkautta ensisilmäyksellä…

Keskiviikko 20.8.2025

Sää jatkuu samanlaisena kuin eilen eli aallot lyövät kovina rantaan. Aamu alkoi tänään rivakasti, ja eilen alkaneet inventaariot jatkuivat sisätiloissa. Osa karkasi klapien pariin ulos, ja urakka jatkuikin tänään koko päivän. Tänään vuorossa oli säilytystilan rakentaminen. Rakennusmestarina ja klapikoneen pääkäyttäjänä hääri Miikka. Hän saikin tänään kaikki loput pöllit klapeiksi.

Ettei homma alkaisi maistua puulta, nautimme ruokaperäisiä auringossa. Myös päiväkahvit nautittiin alamakasiinin suojissa. Vaikka aallot ovat tänäänkin korkeita, pääsi saarta taas kiertämään paremmin. Sen kunniaksi teimme yhteisen vaellusretken viikkovastaavan viitoittamana.

 

Tiistai 19.8.2025

Eilisen tapahtumarikkaan päivän jälkeen tänään oltiin taas perusrutiinien ja -puuhien äärellä. Aallot lyövät taas saaren yli, ja merenkäynti on kovaa, mutta ensimmäisten päivien myrskyn jälkeen eivät nämä tunnu oikein missään.

Aamupäivä hujahti aamuaskareissa, ja lounaan jälkeen lokoilimme kukin tahollamme, osa auringossa ja toiset majakassa. Sen jälkeen projekti “klapit talteen myrskyltä ja talvelta” jatkui. Säilytystilaa täytyy alkaa jo hieman keksimään, mutta terassikalusteiden alla klapit antavat sisustuslehtimäisen vaikutelman. Vinssi vain viuhui ja kottikärryt nousivan vinhaa tahtia ylös sillalle.

Tänään haluan nostaa valokeilaan keittiövastaavamme Merjan. Merja vastaa siitä, että saamme syödäksemme ja pysymme leivässä. Ruokalogistiikka tälle kaukaiselle saarelle ei ole heikkojen hommaa. Se vaatii tarkkaa suunnittelua sekä koordinointia edellisten ja seuraavien viikkojen kanssa.

Meille Merja näyttäytyy eräänlaisena hävikkivelhona, joka loihtii toinen toistaan kekseliäimpiä ja herkullisimpia ruokia edellisten viikkojen jämistä. Viikon sana on edelleen loputus eli jonkun lähellä päiväystä olevan tuotteen loppuun syöminen. Välillä kuri on kovaa, ja tänään meille on pakkosyötetty omenaa eri muodossa. Meihin ei ole myöskään iskenyt ilmeisesti jossain mantereella vaivaava kurkkupula. Eli laitelkaa viestiä, jos teillä on kekseliäitä keinoja käyttää kurkkua.

 

Maanantai 18.8.2025

Päivä alkoi tänään haikeissa merkeissä kunnianosoituksella moninkertaisen Märket-kävijän muistolle. Hänen piti olla osa vahvuuttamme tällä viikolla, mutta odottamattoman poismenon johdosta hän seilaa muilla merillä. Lämmöllä muistaen ja syvät osanotot läheisille.

Rakas päiväkirja,
Tästä päivästä tuli tapahtumarikas ja kiireinen. Myrkystä ei ole enää jälkeäkään ja meri on ollut yllättävän tyyni. Ihan on pitänyt hieräistä silmiä, onko tämä todella sama meri ja saari kuin eilen. Elinpiirin laajentuminen otettiin ilolla vastaan ja meistä levottomin kävi juoksemassa saaren ympäri.

Päivän ensimmäinen vieras oli matalalta lentävä lentokone, joka kurvaili näyttävästi saaren ympärillä. Siinä vitsailimme, että taitaa jäädä päivän ainoaksi. Lounaan jälkeen kuitenkin raikasi huuto: “melojia näkyvissä”. Äkkiä laitettiin kahvipannu kuumaksi ja mentiin opastusvalmiuteen.

Päivän ensimmäiset rantautuneet vieraat saapuivat Yhdysvalloista asti mukanaan yksi raumalainen. He olivat lähteneet matkaan Ruotsista ja pysähtyivät lounastauolle matkallaan Ahvenanmaalle ja Turun saaristoon melomaan. Miikka antoi opastuksen ja Merja laittoi pöydän koreaksi. Emme olisi kyllä ikinä uskoneet, että ensimmäiset vieraat myrskyn jälkeen tulevat kajakeilla. Kahvihetken aikana kyseltiin vierailta nimiä kuvia varten ja raumalainen lohkaisi, että kyseessä on saaristo-Tinder. Noh noh..

Sitten jatkoimme päivää kasaamalla klapeja suojaan ja sahaamalla lisää halkoja. Emme kauaa ehtineet puuhailla, kun moottorivene lipui Etelä-satamaan. Lasse oli jo kokenut Märket-kävijä – ja kuvitelkaa: entinen majakanvartija Understenin majakalta. Hän tuli ystävänsä Perin kanssa. Joimme yhdessä kahvit terassilla, mitä emme olisi myöskään osanneet myrskyssä kuvitella.

Eikä siinä vielä kaikki. Sitten horisontissa näkyi purjevene, joka tuli suoraan kohti majakkaa. Karl-purjevene kiinnittyi hienosti poijuun ja seurasimme, kun kolme nuorta saksalaista meloivat pienen pienellä ilmatäytteisellä kajakilla. Rantautuminen sujui hienosti ja otimme päivän kolmannen seurueen ilolla vastaan. He olivat olleet jo 6 viikkoa reissussa kiertämässä mm. Helsinkiä ja Turun saaristoa. Seuraavaksi matka jatkui Ahvenanmaan kautta Götan kanavalle. Lars, David ja Lea tutustuivat saareen ja kuvasivat dronella sisältöä baltic_bouys Insta-tililleen (laittakaa seurantaan).

Päivän hulinoiden ohessa Heli veisti myös kaarnaveneen, jonka laskimme illalla vielä majakkaystävämme muistolle.

Sunnuntai 17.8.2025

Myrsky jatkuu edelleen voimakkaana. Täyttä voimaa ei saa kuviin, eikä videoihin sitten millään. Eilen illalla alkoi jo vähän hirvittää, kun aallot pyyhkivät yli molempien aallonmurtajien ja toiselta puolelta myös kävelysillan alta portaiden vierestä. Saunassakin oli vähän hurja fiilis, kun ikkunoista näkyi aaltojen lyövän seinään asti. Meri olisi ollut kaikkialla lähellä, mutta uimaan ei kyllä todellakaan uskaltanut. Tänään aamulla bongattiin myös aalto, joka veti pikku-Märketin katon yli. Keltanokkainen päiväkirjavastaava olisi ainakin jo valmis tyynempään säähän. Majakkapäiväkirjakin on jo vaihtunut myrskypäiväkirjaksi…

Arkiaskereiden lomassa olemme tutustuneet opastusteksteihin, josko myrkyn laannuttua paikalle tulisi vierailijoita. Heti, kun kallioilla uskaltaa taas kulkea, alkaa myös myrskyn tuhojen kartoitus ja korjaus. Vielä emme kuitenkaan ole uskaltautuneet juuri tiskipaikkaa kauemmas, sillä tasaisin väliajoin aalto pyyhkäisee hurjalla voimalla ja vesimassalla läpi saaren.

Vihdoin alkuillasta myrsky laantui ja pääsimme kartoittamaan sekä korjaamaan tuhoja. Vihdoin saimme myös vaaleapunaisen ja räiskyvän oranssin auringonlaskun.

Lauantai 16.8.2025

Uusi päivä – sama myrsky. Eilen alkanut myrsky jatkuu ja mainingit ovat olleet mielettömiä. Aamu alkoi heti vaahtopäiden ihastelulla ja esitystä kutsuttiin luonnon omaksi sinfoniaksi. Pari kapellimestariakin löytyi.

 

 

Myrskystä johtuen aloitimme päivän rauhallisesti ja suunnittelimme huolella klapikökkää (kökkä = talkoot). Moniala-asiantuntija Miikka ja Suomen Ladun asiantuntija Merja opettivat kolauttelemaan ja kuuntelemaan ovatko klapit kuivia.

Talkoovalmennuksissa mainostettu ”haluttu tiskausvuoro” upealla maisemalla oli saanut ensikertalaiset uteliaiksi. Eikä tiskipaikka kyllä kovista ennakkohehkutuksista huolimatta jättänyt kylmäksi.

Aamupäivään saatiin myös yllättävää vipinää, kun tuuli voihki aterintelineen mennessään. Pienen pelastusoperaation ja pyllähdyksen jälkeen voimme ilolla kertoa kaikille, että teline on onnistuneesti pelastettu merestä.

 

Taina on näyttänyt viikkovastaavana mallia ja loputtanut tänään monia asioita. (Loputus = hävikin minimointi käyttämällä loppuun edellisten viikkojen jämiä. Toisin sanoen meillä on suurrääppijäiset.)

Myös kauppavastaavalla Helillä on ollut tänään yllättävän kiireinen päivä, kun vitsinä heitetty ”leikitään kauppaa” eskaloitui ruuhkaksi putiikilla. Tämän päivän asiakkaat eli kanssatalkoolaiset olivat ehkä keskivertoasiakasta vaativampia, ja hintoja sekä postimaksuja piti kertoa moneen suuntaan yhtäaikaa. Kauppavastaava kuitenkin hoiti ruuhka-ajan tyynesti ja ammattitaidolla. Kaupaksi kävi ainakin tyynyliinoja, pussukoita ja kirjoja – sekä tietenkin postikortteja Märketin postimerkin ja -leiman kera. Tämän tulikokeen jälkeen olemme valmiita, kun myrskyn jälkeen vierailijoita saapuu toivottavasti sankoin joukoin.

Vaikka klapien siirtämistä suunniteltiin huolellisesti, kaikkea emme osanneet ottaa huomioon. Myrsky kaatoi klapipinoja vähän siellä ja täällä, ja yhtäkkiä tulikin taas kiire ryhtyä hommiin.

Kun klapeja oli saatu suojaan, oli taas aika tiirailla tyrskyjä. Onneksi ehdimme eilen kiertää saarta, koska tänään vesi on ottanut vallan, ja elinpiirimme oli kaventunut huomattavasti. Tänään on tuntunut hyvältä välillä pujahtaa majakan turviin lämmittelemään. Vaikka kuulostaa siltä, että tuuli vie katon mennessään, voi lohduttautua majakan kestäneen myrskyt ja tyrskyt jo yli sata vuotta.

Perjantai 15.8.2025

Talkooviikon 34 porukka esittäytyy:

Taina = viikkovastaava (Märket konkari)
Merja = keittiövastaava (hygieniapassi ja tulostetut reseptit löytyy)
Miikka = opas- ja venevastaava (kipparikelpoinen och samma på svenska)
Heli = kauppavastaava (kahden Märket t-paidan omistaja ja sanansaattaja)
Lotta = päiväkirjavastaava (teiniaikojen näyttöjen ja digitaitojen perusteella)

Viikkovastaavamme Taina laittoi meihin asiaan kuuluvasti vauhtia ja hippulat vinkuen kiidimme Maarianhaminasta Märketille jo perjantaina suoraan laivasta. Vauhtia purjeisiimme puhalsi viikonlopulle luvattu myrsky. Edellisen viikon avustamana vaihtokin sujui samoilla vauhdeilla ja majakalle kelpasi asettua taloksi, kun kahvit, pullat, ruuat, vedet, valmiiksi ladatut vesipadat yms. odotti valmiina. Eli kiitos viikolle 33.

Leppoisasti otimme paikkoja haltuun viikkovastaavamme viitoittamana. Suomalaiseen tapaan ensin nautimme tietysti kahvit. Turvallisuuskierroksen ohella haltioituneita houkauksia sai keltaiset jäkälät, kallion väleistä puskeva vihreä ja kirkas vesi. Ensikertalaisille alkoi valjeta Märketin mahtavuus.

 

Merituuli oli leppoisa ja aurinko lämmitti. Myrskystä ei ollut tietoakaan. Tyyntä myrskyn edellä kuten sanotaan.

TYN TYN TYY!

Minuuteissa tummat pilvet alkoivat vyöryä lännestä. Kaikilla tuli kiire lähteä ulos ottamaan kuvia muuttuvasta taivaasta. Päässä raikasi “Kohta sataa”. Ja taivas varjele mikä sieltä tulee.

Myrskyä ihmetellessä ilta kuluikin siivillä. Luonto näytti vauhtinsa ja voimansa. Vuorotellen fiilistelimme tuulen voimaa ulkona ja vetäydyimme majakan turvaan.