Talkooviikko 37 Tipe, Mari, Cheri, Anu, Hansu, Nea, Juha
12.9.2025 – Perjantai
Kaikki kiva loppuu aikanaan. Saimme tiedon, että vikkovaihto tapahtuukin jo tänään perjantaina. Eilinen tehtävämme oli kirjoittaa, runo, ajatus tai sana joka syntyy tässä ympäristössä/ maisemassa.
Tipe lempi yöpaikan ovella lenkkiavaimen ja keksin kanssa, jotka liittyvät hänelle vahvasti veneilyyn.
“Yli syyskuisen meren, laskeuduimme luodolle, sen karuille kallioille, sumujen syliin, aurinkoon ja lämpöön ja viimeksi tuulien ja tyrskyjen taitteisiin. Tuo kaikki ympäröi vuodenajasta toiseen pientä vankkaa majakkaamme.
Meri kuohuu ja aallot seuraavat toisiaan kunnes kohtaavat rantojen muodot. Äänet hivelevät korvia ja aaltojen vihreä ja valkoiset kuohut silmiä. Mahtavatkohan laantua lähdön hetkeksi?”
Juha tärkeää majakalla ovat myös Shakki ja nesteytys.
“Velloo ja pyörii,
pärskyy ja tyrskyy,
kovaa se huutaa,
mutta en ymmärrä sanaakaan.”
Nea on kiinnostunut luodon historiasta ja tarinoista, sekä sen salaisuuksista.
“Päivä kuluu nopeasti, on taas peseytymisen aika.”
Aamuvirkku Hansu nauttii ja voimaantuu aamun ensi hetkistä kävellen kallioilla.
“Pysähdyn, viikko, vain viikko vuodesta.
Olen itseni äärellä, vain itselleni.
Kuuntelen, vai kuuntelenko?
Voimaannunko, voimaannun, olan rakas myös itselleni.”
Päiväunet ja raitisilma ovat Anulle iso osa hyvinvointia Märketillä.
“Tuuli huutaa, meri vastaa.
Makuupussi mulle turvan antaa.
Majakka vieressä vaiti seisoo. vartioi ja valaisee.
Lempeään uneen saattelee.”
Marille kuu oli viikolla tärkeässä roolissa. Kuunpimennys ja täysikuu olivat käsinkosketeltavissa.
“M ajakka, mulle mahtava, mielenkiintoinen
Ä ärimmäisen
R akas: rauha, ruoka, railakkuus
K iitollinen: kaunis kun korkealta katsoo
E hdottomasti erituinen’
T hanks teille timanttiset”
Cherille kalliot ja vesi ovat elintärkeää mielenrauhaa ja hän unohtuukin helposti rantakalliolle meren ääreen.
“Paljaat varpaat kalliolla,
meren kohina korvissa,
sateen ropina katolla.
Pienet asiat, ne elämän eliksiirit. Enempää ei oonneen tarvita.
Kun ei kuuhun kurkota,vaan pysähtyä osaa ja hetkeen hiljentyä.”
Viikon aikana kootut Märketin sydämet viestivät meille lempeyden tärkeydestä myös itseämme kohtaan ja muistuttivat siitä, mikä elämässä on aidosti tärkeää!
11.9.2025 – Torstai
Palataan hieman ajassa keskiviikko päivän ohjelmaan, jolloin tehtävänä oli valita “elämäni biisi”. Katja Ståhlin ollessa estynyt saapumaan Märketille, hoiti Cheri hänen juonto osuuttaan melko onnistuneesti, ja tarkoin valikoidut vieraat/kilpailijat pitivät tunnelman katossa. Tiukan kilpailun voitti Mari.
Myöhään illalla vielä Ukkosmyrskyä odotellessa päätimme hoitaa tiskit kun se vielä onnistui tyynessä säässä, juhlavalaistuksen luomasta tunnelmasta ja miljööstä nauttien.
Ilmat ovat vaihtuneet Märketillä tiuhaan. Edellisenä päivänä nämä upeat Anu ja Hansu nauttivat kukkamekoissaan rantakalliolla yrittäen houkutella ohiajavia laivoja vierailemaan luodolle kun tänään köytettiin grilli kiinni terassiin ja juostiin tuulen tempaamien astioden ja pipojen perässä pitkin kallioita yrittäen olla itse lähtemättä tuulen mukana, mikä oli sillalla portaiden kohdalla hetkittäin jopa mahdotonta.
Tuulilukemat olivat varsin kunnioitettavat.
Tyrskyjä oli hienoa saada seurata luodon eri puolilta, kun lähtöä merelle ei tarvinnut vielä tänään miettiä.
Allaolevassa linkissä, Cherin ottamaa kuvaa myrskystä.
myrskyvideo
Myrskyssä tarvittiin vahvaa etunojaa pystyssä pysymiseen. Marilla oli täysi työ pysyä pystyssä. Lentoonlähtöä teki jo mieli kokeilla.
Huomisessa, viimeisessä päiväkirjassamme pureudutaan tämän päivän tehtävään…pysy siis kanavalla 🙂
10.9.2025 – Keskiviikko
Lähipäiville on luvattu kovaa tuulta, joten siirsimme kaikkea liikkuvaa tuulen puolelta suojaan. Tynnyrit, ämpärit, kalusteet, ja kaikki muu johon tuuli voisi tarttua. Kumivene laitettiin vajaan ja vadelmavene siirrettiin maihin ja sidottiin kiinni ettei se kolise päin kallioita. Lämpöä päivään tarjosivat kompostin möyhiminen ja kuuma sauna. Iltaan kohden säätiedotus näytti lupaavalta. Keskiyön tiimoilla menimme ulos bongaileen salamoita. Kaikki vuoron perään totesivat miten vaikeaa on taltioida välähdyksiä, muutama kuitenkin onnistui (katso vika kuva 🙂 )
Lounaalla tarjottiin saaressa tehtyä juustoa ja saaristolaislimppua. Vegaaninen viikuna-pistaasi salami oli Kreikasta tulaisena tullut herkkupala.
9.9.2025- Tiistai
Juha ikuisti kauniin aamu-usvan, joka hälveni nopeasti, ja saimme ensimmäisen aurinkoisen päivän.
Hippiäinen aneli apuamme hätäpoistumistiellä majakan ylimmällä tasanteella. Niinpä pelastuspartio lähti hakemaan ruuvimeisseliä ja muita tarvikkeita että saamme ikkunan auki, ja Hippiäisen kavereineen takaisin ulkoilmaan.
Ruuvimeisselin lisäksi, Mari ja Cheri tarvitsivat kipeästi itselleen metrin lisää pituutta, joten Juha riensi ritarillisesti eläintenpelastuspartion apuun. Samalla tuli tämä ikkuna pestyä myös ulkopuolelta.
Vie mennessäs, tuo tullessas on varsin käyttökelpoinen sanonta Märketillä. Tipe hoitaa saunaan sadevedestä suodatettua löylyvettä.
Meidän Master Chefit Anu ja Hansu loihtivat päivittäin meille toinen toistaan maukkaampia aterioita kansainvälisin mauin.
Kanttarellimuhennos, lihan ja uunijuuresten kanssa oli Michelintähden arvoinen. Toivottavasti raati löytää joskus tiensä myös Märketille.
Tipe tarkistamassa että “valtakunnassa” on kaikki hyvin ja samalla hän suoritti kolmannen päivän tehtävän ja tarkisti montako porrasta majakassa on.
8.9.2025 – Maanantai
Aamunavauksena saimme energisen salsa-serenaadin Marilta ja Cheriltä eikä tanssimiselle annettu vaihtoehtoja. Hikisinä aloimme tekemään päivän askareita. Keittiövastaavat Hansu ja Anu siivosivat koko keittiön ja inventoivat, Tipe, Juha ja Nea tekivät kumiveneen kunnon tarkistuksen ja tarkan syynäyksen korjaustarpeiden kannalta. Lounaaksi kokit olivat loihtineet herkullista linssikeittoa ja saaristolaisleipää vegaanisen porkkala-skagenin kera.
Aamupäivä oli jälleen sumuinen ja utuinen. Tarkkakuuloiset kuulivat sumutorvien töräyksiä kaukaisuuksista. Päivällä kuitenkin saimme auringon pilkahduksia jolloin kaikki kävivät vuorollaan kiertelemässä saarta. Mari istahti kallioille neulomaan upeaa villasukkaa. Cheri ja Mari huomasivat meduusoja jotka olivat ajautuneet rantavesiin. Eikä ihme sillä jo monta päivää lempeä etelätuuli on painanut niin meduusat kuin sinilevätkin saaren pieniin lahtiin.
Onneksi vesipumppumme on syvällä vedessä, joten sinilevä ei ole vaikuttanut tiski- tai pesukuvioihin. Sumujen vuoksi aurinkokennot eivät ole keränneet riittävästi sähköä, joten illalla generaattori meni päälle ensimmäistä kertaa tällä viikolla. Viimeviikolla vuotaneen generaattorin pakoputken tiivistys on pysynyt visusti kohdillaan! Kiitos Marcus! 🙂
7.9.2025 – Sunnuntai
Heräsimme Sunnuntaina kosteaan ja hyvin sumuiseen aamuun. Hämähäkit olivat raataneet koko yön ja kutoneet kauniita helminauhoja.
Aamiaisen jälkeen lanseerattiin uusi viikon kestävä Märketin tieto- taito- ja tehtävä “kisa”.
Toiset ottivat kisan enemmän tosissaan kuin toiset. Anu ja Hansu määrätietoisesti etenivät myös vesiesteet varusteita välillä vaihtaen. Viimeinen vesieste hoitui sumusta huolimatta Vadelmaveneellä.
Iltapäivällä sumu alkoi hälvetä, ja taivaalle muodostui valkoinen sateenkaari. “Valkoinen sateenkaari” viittaa sumukaareen, joka on sateenkaaren kaltainen, mutta kalpeanvärinen ja utuisempi ilmiö, joka syntyy pienistä sumupisaroista. Märket tarjoili jälleen ihania uusia luonnonilmiöitä.
Töitä tehtiin tänäänkin.Tässä Juha pilkkoo sytykkeitä.
Tiskikulkue lähti illan pimetessä kohti tiskipaikkaa tiskaamaan, ja odottamaan kuunpimennystä aitiopaikalle.
Illalla nähtiinkin harvinainen täydellinen kuunpimennys, joka on tapahtunut viimeksi tammikuussa 2019. Kuunpimennys on tilanne jolloin kuu siirtyy maan varjoon, eli aurinko jää kuusta katsottuna maan taakse.
Mari ikuisti upean kuun, joka tuli esiin pilviverhon/ sumun takaa Klo.22 jälkeen.
6.9.2025 – Lauantai
Lähdimme Eckeröstä aikaisin Märketille. Auringossa vinssattiin vauhdikkaasti matkatavarat ylös sillalle ja vakkari talkoolaisilla alkoi omien huoneiden laitto, siivoustuokio, ja taloon asettautuminen. Kiitos viimeviikkolaisille joitka olivat leiponeet vegaanista omenapiirakkaa ensikahveille. Iltapäivän auringon pilkahduksien jälkeen pehmeä sumu hiipi saaren ympärille. Iltasauna saunottiin jo kädenkosketeltavassa sumuhunnussa. Untuvikot Juha ja Nea (kirjoittajat) olivat heti ihastuneita saareen ja majakkaan. Illalla saimme vielä mahat täyteen herkullista ruokaa.
