Saapumispäivä. Aina yhtä jännää. Lähdettiin Fredrikin rannasta 10 minuuttia etuajassa! Matka oli kuoppainen, aallot keikutti meitä niin, että ei tarvitse Linnanmäelle mennä. Pomputtelun lisäksi myös tavaroiden pysyminen kyydissä jännitti myös.

Märketillä sujuva vaihto jatkui kun edellisen viikon porukat odotteli tavaroineen rannassa. Tuttu ihmisjono siirteli tavarat nopeasti ja sitten jo heiluteltiin heippaset. Kun nyssykät ja pussukat oli sisällä nautittiin kahveet ja omenapaistosta, jota tänne oli meille jätetty.
Meidän mukana Märketille tuli mm. uusi vedenkeitin ja sauvasekoitin, joita sitten yhdessä ihasteltiin ja ihmeteltiin. Iltapäivällä testattiin keittiön paloivaroittimen toiminta kun Anne ja Paula paistoivat ruoaksi pinaattilettuja.

Luodon nurkat on myös tarkistettu ja monenlaisia lintuja näkyi. Osa meistä tunnisti niitä, osa ei. Hylje ilostutti meitä myös pohjoispuolen kalliolla pötkötellen.

…….tiesitkö että,
Märketin keittiön kalusteet on tehty majakan alakerran lattialankuista. Kalusteet rakensi aktiivinen rakennusporukka. Heitä kutsutaan kotkanpojiksi.

 

 

Sunnuntai 24.9.
Makoisten yöunien jälkeen aloitimme aamun herkullisella riispuuro aamiaisella. Aamiasella laadimme myös työlistaa viikolle. Työlistaan merkittiin myös tulevan viikon päiväkahvi lokaatiot. Lopuksi päivän kulkua ymmärtääksemme teimme kirjaennustuksen. Kirjaksi hyllystä valikoitui Joni Skiftesvikin Luotsin Tarina. Minnan ennustus päivälle oli seuraava : “Mieleen tuli Enojärven Villen kertomus Isokraaselin asemalta. Sinne oli iskenyt Lentän ja Jyryn takaa sellainen ukkospuhuri, että luotsilan hirsiseinä oli antanut periksi salvoksistaan”.
Ennustuksesta huolimatta koko päivän oli aurinkoinen sää, joten hommiin päästiin mukavasti.

Päiväkahvit juotiin tänään auringon lämmössä venevajan edustalla.
Päiväkävelyllä tehtiin havaintoja linnuista, aalloista, levistä sekä otettiin hauskoja kuvia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

……tiesitkö että, Märketin eteläsataman poijun lähellä olevat irtokivet ovat oikeastaan vedenalaisen kivikasan huippu. Tämä selvisi aiemmin kesällä ilmakuvassa jonka maanmittauslaitos on ottanut.

 

Maanantai 25.9.2023
Eilisen illan kirkkaan tähtitaivaan ja kuunsillan ihastelun jälkeen uni maistui niin makeasti, että revontulet jäivät näkemättä muilta paitsi Annelta, joka yöreissullaan ihmetteli taivaalla outoa valoa. Aamulla revontuli appi sitten kertoi että revontuliahan ne. Aamiaisella todettiin, että työlistasta on jo saatu useampi työ yliviivattua. Päivän ennustukset lupasivat “kattilakunnalle” hyvää ja maanantai pääsi käyntiin. Märket rutiinien, veden- ja puun kantamisen sekä tiskaamisen lisäksi ihasteltiin isoa kuusitiaisparvea joka pysähtyi luodolle matkallaan jonnekin.

Heti lauantaina laitettiin tulille veikkaus siitä kuinka monta vierasta viikon aikana saamme. Satu veikkasi ettei yhtään ja olikin tänään innokkaana siirtämässä puhelinnumeroa makasiinin seinästä talvisäilöön.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Paula ja Anne kävelivät saaren ympäri päiväkävelyllä ja Satu lennätteli flamingoleijaa. Ranskalaiset päiväkahvit juotiin museohuoneessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

……tiesitkö että, saaren ympäri maksimikävely on 1,38 km.

Tiistai 26.9.2023

Tänään on odoteltu aamusta asti lämpöä ja aurinkoa. Sääennustuksen mukaan tuulen pitäisi loppua ja lämpöä riittää. Odotellessa tiskattiin ja putsattiin saunan pata joka suunnasta.  Paulan eilinen gränspromenad on ollut suosittu päiväretki tänään.
 

Iltapäivällä se tuuli sitten vihdoin laski. Ja tulipa lämmin, ihmeellisen lämmin. Satu muisteli, ettei ole koskaan nähnyt satamia yhtäaikaa niin tyynenä. Päivällistäkin nautimme yläterassilla. Kylläpä lihapullat maistuivat ulkona.

 

…..tiesitkö, että Märketillä on lepakkotutkimusboksi. Ja tiesitkö, että Suomessa on 13 lepakkolajia. Euroopassa ja sen lähialueilla  lajeja on 52. Tiedossa ei ole onko, Märketillä tavattu lepakoita ja jos on niin mitä lajia ne ovat olleet.Odotamme mielenkiinnolla tuloksia. 

 

 

 

 

 

 

 

 

Keskiviikko 27.9.23

Aamulla heräsimme sankkaan sumuun. Maailma loppui luodon reunoille.

Aamiaisen ja kirjaennustuksen jälkeen aloitettiin majakan lämmitys koska sumun myötä kosteus oli käsinkosketeltavaa. Märket-rutiineita hoidettiin, tiskit on tiskattu ja puut pilkottu. Päiväkahvit juotiin muurin ulkokulmalla. Kahvin lomassa kuuntelimme hylkeenlaulua jostakin läheltä. Näköhavaintoa ei kuitenkaan tällä kertaa tehty.  Kahvin jälkeen oli vuorossa pieni jumppa. Lihaksia heräteltiin ja syväkyykkyä harjoiteltiin.

Alamakasiinin seinässä olevia letkukeloja tarkastaessa seinältä roikkumasta löytyi vanha koinsyömä villakangastakki. Leena toivoo sen olevan vanha luotsin takki ja yritti löytää takin kuvaa Märket kirjasta siinä kuitenkaan onnistummatta.

 

Päivälliseksi Anne taikoi meille taivaallista kanttarellirisottoa. Sen lisukkeeksi herkuttelimme lounaan perunamuusin valmistuksesta jääneistä perunakuorista valmistettuja sipsejä. Nam ja hävikkiruoka haltuun!!

Tiestitkö että, Märketin kellarissa on ollut rantakäärme.

Torstai 28.9.

Aamulla herättiin tyynessä aurinkoisessa säässä. Loppupäivä onkin mennyt säätä ihmettelessä. Tänään sääilmiöt ovat vaihdelleet nopeasti. Kirkkaasta auringosta rasvatyyneen sumusäähän. Iltaa kohden sumu senkun sakeni ja kosteusprosentti on ollut jo monta tuntia 100% vaikkei sada. Kummallista ja kosteaa.

Tyynen sään innostamana päätimme harjoitella veneen laskua ja ajamista. Kovin pitkää veneretkeä emme voineet sumun vuoksi tehdä, mutta poijun ympäri ajeltiin monen eri kuskin voimin. Mainiosti sujui sekä lähdöt, ajot, että rantautuminen. Merikelpoista porukkaa on saarelle osunut tällä viikolla.

Veneilyn lisäksi on tänään pesty saunaa, huollettu ja tyhjennetty komposteja, pilkottu puita ja muuta tavallista Märket arkea. Iltapäivästä kokoonnuimme piirakkatalkoisiin ja pari pellillistä kauniita ja herkullisia riisi- ja perunapiirakoita valmistui iltapalapöytään. Nam!

Tiesitkö että,Märketin uunin maksimi on 175 astetta vaikka miten paljon yrittäisi lämmittää ja tehdä taikatemppuja ja lumouksia.

Perjantai 29.9.2023

Viikkomme loppuukin päivää aikaisemmin. Onneksi vaihto on kuitenkin iltapäivällä, joten aamulla ei tarvinnut pitää mitään kiirettä, söimme kunnollisen aamiaisen ja poikkeuksellisesti kahvihetki olikin ennen lounasta.
Pikamakea: kermavaahtoa ja rahkaa sekä purkista pilkottua persikkaa, Leena teki siitä pappilan hätävaran lisäämällä keon päälle edellispäivän kaurakeksejä.

Lounaan jälkeen vielä vähän siivoamista ja tietenkin tiskaamista. Paula kävi ensimmäistä kertaa viikon aikana majakan tornissa, ulkotasanteella ja todisti tiskaustilannetta, kaksi tiskaa ja kolme henkilöä ihmettelee.

Vaihdossa tapaa välillä tuttuja.