Suomen Majakkaseura julkaisee ja myy majakkakulttuurista kertovia kirjoja. Suurteos Märket - Majakkasaari kahden maan rajalla ilmestyi vuonna 2015.

 

 

 

Kustantajien esipuhe Jan Andersssonin (2015) kirjoittamasta teoksesta Märket - Majakkasaari kahden maan rajalla


 
Märket on historiamme kuva

Kun ruotsalaiset merenmittaajat ja kartantekijät merkitsivät 1780-luvulla ensi kertaa kartalle avomerellä kohoavan, vähäisen mustan kallion ja nimesivät sen Märketiksi, he tuskin pystyivät kuvittelemaan mitä kaikkea tuo pieni luoto tulisi myöhemmin kertomaan maailman menosta.
Noista ajoista on kulunut runsaat 230 vuotta. Märketillä ja sen lähiympäristössä on tapahtunut valtavasti asioita, jotka heijastavat Ahvenanmaan, Suomen, Itämeren alueen ja koko Euroopan historiaa. Siellä on haaksirikkoutunut kymmeniä laivoja ja menetetty satoja ihmishenkiä. Märketin kautta on vedetty kahden suurvallan raja, luodolle on rakennettu ihmishenkiä pelastanut majakka, ja sen ympärillä on käyty merisotaa ja siitä on tullut oma radioamatöörimaansa. Suomi on itsenäistynyt, Ahvenanmaasta on tullut autonominen alue ja koko alue on liittynyt osaksi Euroopan unionia. Viime vuosina on lisäksi lyöty kättä majakkaluodon historian kanssa: Märketin majakka, monien sukupolvien arvokas työ, on pelastettu.
Samalla on tullut aika – ja viimeinen tilaisuus - koota yhteen Märketin värikäs historia ja kertoa se nykypolvelle. Teos hahmottelee lukija eteen monisäikeisen ja elämästä rikkaan historiallisen todellisuuden. Se on tuo esiin myös paljon uutta tietoa, sellaistakin, joka on juuri katoamassa historian hämärään.

 

Märket kirja


Kirja sai alkunsa, kun Suomen Majakkaseura päätti silloisen Merenkulkulaitoksen myötävaikutuksella pelastaa rappeutumiselta Märketin majakan ja kunnostaa sen, ihmisen jalanjäljen avomeren luodolla. Samalla kirkastui ajatus, että kunnostamisen lisäksi Märket tarvitsee historiansa: vasta silloin voi unohtunut ”haamulinna” ja musta luoto – ja myös saariston elämä sen ympärillä – kertoa kiehtovat tarinansa tämän päivän ihmisille.

 

Tekijäksi valikoitui nopeasti Ahvenanmaan museon tutkija ja kirjailija Jan Andersson, joka on julkaissut aikaisemmin kirjan Ahvenanmaan Rödhamnin saariryhmästä luotsi- ja majakkayhteisöineen. Museo ja Jan Andersson lähtivät mukaan projektiin, joka laajeni myöhemmin ennalta aavistamattomalla tavalla. Mutta juuri sen ansiosta kirjan aineisto on harvinaislaatuista. Jan Andersson on käynyt kahdeksassa vuodessa läpi erittäin suuren määrän alkuperäislähteitä, kuten Märketin majakan vintillä liki täydellisesti säilyneet majakkapäiväkirjat ja museosta löytynyt majakan vieraskirja vuosilta 1888-1977. Hän on viime hetkellä haastatellut suuren joukon ihmisiä, joilla on ensi käden tietoa majakan elämästä.

 

Nyt kahdeksan vuotta myöhemmin meillä on suurteos Märketin majakan historiasta. Se sisältää katsauksen majakan nykypäiväänkin, joka on koittanut kunnostustyön tuloksena. Meille kirjan tekemiseen osallistuneille teos ylittää rohkeimmatkin odotuksemme. Anderssonin suhde aiheeseen on ollut harvinaisen monipuolinen ja –tieteellinen, mutta myös myötäelävä. Hän eläytyy kirjassa niin merihädässä olevien merimiesten kuin yksinäisyyttä tai tuberkuloosia vastaan taistelevan majakanvartijan kohtaloihin ymmärtävällä ja hellällä tavalla. Samalla maailmanhistorian suuret linjat ja tapahtumat liukuvat silmiemme editse kiehtovasti.

 



Jan Andersson ja Kee Eriksson

 

 

Kustantajina kiitämme Jan Anderssonia hienosta työstä, jonka tuloksista voivat nauttia monien eri alojen harrastajat eri puolilla maailmaa. Kirjan tekemiseen on osallistunut monia henkilöitä, joiden panos on ollut tärkeä: Marita Eriksson ja Sören Österberg ruotsinkielisen alkuteoksen kommentaattoreina, Hilkka Lippu suomentajana ja Seppo Laurell suomennoksen tarkastajana, graafikko Mika Launis kirjan kuvittajana ja Sakke Yrjölä sen taittajana ja karttojen tekijänä.
Vastaava teosta Märketin majakasta tuskin tehdään tai voidaankaan tehdä. Kirja auttaa meitä ymmärtämään työtä, jota majakkamiehet, luotsit, kalastajat, merimiehet ja monet ammattiryhmät ovat puolisoineen ja perheineen tehneet, ja jättää sen perinnöksi seuraaville sukupolville. Heidän panoksensa ei unohdu, siitä tämä teos pitää huolen.




Maarianhamina / Helsinki 1. syyskuuta 2015

Viveka Löndahl, Musebyro/Ahvenanmaan maakuntahallitus

Pekka Väisänen, Suomen Majakkaseura ry

 

 

Jaa tämä somessa

Scroll to top
Skip to content