Viikkomme aluksi meitä oli kolme: Outi, Kirsti ja Petri, joka oli tullut jo edellisellä viikolla. Petri lähti tiistaina ja keskiviikkona ryhmää täydensivät Minna, Mirka ja Teppo.

Meidän tehtäviimme kuului saunan ikkunaremontin viimeistely. Lukuisat aikaisemmat talkooporukat olivat skrapanneet, korjanneet, kitanneet, öljynneet ja maalanneet saunan ikkunoita ja kehyksiä. Meille osui viimeisten, löylyhuoneen ikkunoiden lasien puhdistus asennus paikoilleen. Yksi urakka päätepisteessä!


Mutta ikkunaremontti jatkuu majakkamestarin talossa. Kuistin ikkunanpuitteita on skrapattu ja öljytty ja ikkunoiden maalaus aloitettu.

Petri oli jo edellisellä viikolla aloittanut ”äijäluolan” rakentamisen tyhjentämällä epämääräisessä varastokäytössä olleen tilan, hiomalla ja öljyämällä sen lattian. Projektin lopuksi hän asensi ikkunaan hyttysverkon – aiheellinen toimenpide – ja lopuksi luola sai asianmukaisen kalustuksen ja ensimmäisen asukkaansa.Teppo kaatoi puita. Oksasilppuri on laulanut useamman päivän pääosin Outin johdolla niellen kaadettujen puiden oksia. Loppujen lopuksi tuli ongelmaa kaiken syntyneen purun sijoittamisesta.

Metsänraivaushommiin Kristiinankaupungin pursiseuran puolesta osallistuivat merkittävällä panoksella Tanja, Anssi, Joni ja Juho Kiuru ja Nelli-koira.

Lisävoimien saavuttua oli edessä todellinen suurtyö: pihalla ja rannassa olevat, ”rautakautiset” rakennustelineet, joita ei ole edes käytetty. Ne kannettiin ensin rantaan ja siitä sitten Harryn ohjastamaan lauttaan. Lautta vei ne kolmessa erässä mantereelle, jossa kuorman purkaminen vei loputkin voimat. Telineet olivat todella painavia; onneksi joukossa oli sentään yksi mies. Ihan naistentyötä tämä ei ollut, jos näin saa sanoa. Tästä huolimatta kantoivat, lastasivat ja purkivat Minna, Kirsti, Outi ja Mirka kuin miehet.
Raskas työ vaatii raskaat huvit


Outi on hoidellut ruoanvalmistuksen, hakettamisen ja erilaisten päivittäisten velvollisuuksien lisäksi kauppaa, josta on myyty kiitettävästi jäätelöä ja myös Majakkaseuran julkaisuja.
Arkiaskareet vievät näin alkeellisissa oloissa oman aikansa. On kannettu puita, on kannettu vettä: merestä ja mantereelta, on hoidettu jätehuoltoa koko sen laajuudessa ja lämmitetty saunaa. Ruoanvalmistuskin on vienyt oman aikansa. Onneksi Harry toi meille melko määrän ahvenia ja kuhan, joista syntyi kalaherkkuja. Emme myöskään ole unohtaneet luonnon antimia, mustikkasato on parhaimmillaan ja sitä on nautittu eri muodoissa. Ruoan jälkeen tiskattiin raikkaassa ulkoilmassa.




Alkuviikon suosi sää meitä, jopa runsaalla kädellä, ja pienet pulahdukset mereen tasapainottivat mukavasti oloa. Sadetta tuli enemmän vasta perjantaina, joka oli viimeinen kokonainen päivämme täällä.

Pääosan kuvista on ottanut Minna, josta siksi on vähän kuvia. Minna on valtavan kantourakan lisäksi osallistunut kaikkiin muihinkin töihin.

Yttergrundin majakka on rakennettu vuonna 1892 eli täyttää tänä vuonna 130 vuotta. Tervetuloa majakalle 13.-14.8. Mainoksen tulostus ei onnistunut ihan ensi yrittämällä, mutta tuntien puuhastelu palkittiin.

 

Jaa tämä somessa

Scroll to top
Skip to content