Perjantai 24.9.

Saapuminen Majakalle.
Treffasimme koko joukko Amorellan aamiaispöydässä ja totesimme, että jälleen on loistojoukkio lähdössä majakalle.
Surkeasti sujuneen bingo-kierroksen jälken saimme iloksemme tiedon, että lähtö onkin tänään, heti kun päästään Käringsundiin.

Renkaat viuhuen siis kohti rantaa ja Sefyrin pakkaus ja menoksi. Tavaraa mukana on melkoisesti, mm. suuri puulaatikko jossa trailerin osat sekä Wikström Dieselin toooosi painavia osia.
Sormet ristissä toivoimme, että vaihto tapahtuisi mukavasti pohjoissatamasta. Tuuli kuitenkin nousi ja edessä oli vaihto kumiveneen avustuksella. Siinä oli sitten kaikenlaista…. Lopuksi kuitenkin turvallisesti Märketin turvassa.

Ensitöiksemme vaihdoimme lipun salkoon, entinen oli haljennut siististi kahtia.

Kylläpä tänne saapuminen on aina yhtä ihmeellistä.

Lauantai 25.9.

Ensimmäinen aamu Märketillä. Uni oli eilisen vaihtopäivän jäkeen makoisaa. Tuuli on vähän tyyntynyt ja aurinko paistaa melken pilvettömältä taivaalta. Majakassa tuoksuu kahvi ja aamupuuro. Aamupalapöydässä pidetään kokousta mm. siitä milloin pidetään suunnittelukokous. Ohimenvien laivojen seuranta alkaa ja enää ei yksikään laiva jää talkooväeltä huomaamatta.

Päivästä tulikin varsin toimelias. Manu aloitti hommansa konehuoneessa, Otso loihti uskomattoman hyvää kukkakaalisoppaa ja loppuporukka teki puuhommia ja samalla tilaa varastoihin talvea varten. Myös kumivenettä varten hankittu traileri koottiin heti tänään. Kokoajamestarina oli Pekka ja apureina hääräsivät Otso ja Anne.
Satu ja Leena aloittivat puhdetyönä pulikan veistoa, jonka tulokset näette myöhemmin tällä viikolla. Veiston ohella alkoi myös täydellisen tyrskyn metsästys.

Illalla vietimme häitä kun Satun veljentytön hääpäivä osui Märket-viikkoon ja pääsimme osallistumaan juhlintaan täältä Märketiltä koko porukka. Onnea Jasmin ja Jaakko!

Viikon päiväkirjaa kannattaa todellakin seurata, sillä talkootöiden lisäksi luvassa on ainakin:
– Kelluntaa
– Märket Race 2.0
– Wikström-päivä
– Otson makumatka maailman saarille

Lisäksi tottakai, jokapäiväinen päivän Manu.

PÄIVÄN MANU
Märketin Wikströmit ovat vuodelta 1955.
Tiesitkö että….
Wikströmin veljekset tekivät Chicagossa Caloric merkkisiä autoja ennen kuin palasivat Suomeen ja alkoivat valmistaa moottoreita.

Första morgonen på Märket. Efter en lång bytedag vi sovde som som en björn i vintern. Första dagen var solig och vind var 9-11 M/S.

Sunnuntai 26.9.

Aamulla aurinko kertoi, että tänä aamuna juodaan kahvit ulkona. Niin sitten tehtiin ja voi miten lämmintä olikaan. Myös lounasta syötiin ulkosalla, Otso oli valmistanut Nizzan salaattia suomalaisella luonnonkalalla (purkista). Ruokapöydän yli lensi komeasti merikotka pariskunta ja toinen kotkista jäi hetkeksi istuskelemaan Märketin itäpäähän.

Lounaspöydästä tähyillessä Manu huomasi ensimmäisenä veneen, joka lähestyi Märketin pohjois-satamaa. Kurvasivat kuitenkin poijulle Etelän puolelle, josta Manu ja Leena noutivat kolme vierasta Märketiin tutustumaan. Anne kierrätti väkeä ja Otso ehti loihtia kahvit ja tarjottavat, jotka lopulta päätyivät kuitenkin talkoolaisten vatsaan.

Vieraiden lähdettyä oli vuorossa kelluntaa. Paikaksi valikoitui Itä-Satama sopivien keliolosuhteiden vuoksi. Kuivapukukelluntaa kävivät kokeilemassa Satu, Otso, Pekka ja Leena. Kellunta oli jännää, ihanaa, rentouttavaa ja hauskaa. Sen uusimista Moders magenissa suunnitellaann myöhemmäksi.

Päivän mittaan on tehty pikkuhommia kuten mittailtu miten vene mahtuu varastoon ja vaihdettu saunan arina sekä lattiakaivon suodatin. Lisäksi Manu on jatkanut projektiaan Wikströmien parissa. Öljypumppu on irroitettu, purettu ja tarkastettu ja sen imusiivilä on pesty ja putsattu. Uusi tiiviste pumppuun on tehty, leivinpaperista. Moottorin kampikammiosta on puhdistettu mönjää erilaisin keinoin. Satu on ahkerasti laminoinut ohjeita mm. trailerin kokoamisohjeet.

PÄIVÄN MANU
Tiesitkö, että….
Nopein Atlantin ylittänyt matkustajalaiva saa kylkeensä sinisen viivan merkiksi saavutuksestaan. Tällä hetkellä sinisen viivan haltija on SS United States ja ennätys on vuodelta 1952.

Varm söndag med mycket friluftsliv på Märkets klipporna. Efter diskning provade vi att flyta med flytdräkt. Det var spännande och avkopplande. Dagens fåglarna var; två Havsörn, Storspov

Maanantai 27.9

Aamupalan jälkeen leipaistiin 100 kpl Karjalanpiirakoita. Oli riisi- ja perunapiirakkaa. Koska Märketillä ei ollut piirakkapulikkaa, otti Leena (sunnuntaina) halkopinosta koivuhalon ja veisteli siitä kirves, puukko ja hiontapaperi käsissään pulikan, joka toimi erinomaisesti ja tarkoituksensa mukaisesti. Lopputulos oli herkullinen kasa piirakoita.

Märket race 2.0 julistettiin alkaneeksi ja alusten tuunaus sai alkaa. Huomenna kisapäivä.

Päivän töinä tyhjennettiin ja pakattiin vanha kumivene pois kuleksimasta. Onneksi huoltokansiosta löytyi kokoamis- ja purkuohjeet. Vaikka olisihan se ihan voimallakin joutunut pakettiin. Kunnostettiin kiukaan luukku tiiviiksi. Anne hoiti tuhat ja neljä laskutusta, sähköpostia, listaa ja inventaariota. Kompostorin alle päivitettiin oikeankokoinen nestelaatikko.

Etelätuuli voimistui päivän aikana ja tätä kirjoittaessa tuuli 11,3 m/s ja puuska 13,5. Eteläsataman poijut ajoittain uppeluksissa. Tälläistä keliä pitelee neljä päivää. Hieman pohditaan, että alkaako kiertämään luotoa ja sekoittaa myös pohjoissataman. Ei vieraita siis.

PÄIVÄN MANUSSA meille demostroitiin, kuinka leivinpaperista tehdään kannentiiviste pajavasaran avulla. Manu on hoitanut koneasiaa siihen malliin, että huomenna olisi tarkoitus päästä jo kokoonpanon puolelle.

Tiistai 28.10.

Etelätuuli alkaa kuohuttaa luodon etelä- ja itäpuolta ja heti aamupalan jälkeen täydellisen tyrskyn metsästys jatkui. Satu onnistui saamaan lemmikkilinnustamme Kainosta hienon kuvan ja Anne innostui myös kuvaamaan samaa lintua. Se innostui poseeraamaan kalliolla meille. Myös joutsenet esiintyivät tänään edukseen.

Päivän mittaan on tehty monta kävelyä surffiaaltoja katselemaan. Samaan aikaan toisaalla Manu on saanut moottorin kasaan ja ehkä huomenna koitamme sitä käyntiin. Pekka on koko päivän,tuulesta huolimatta, pilkkonut ahkerasti vanhaa puutavaraa polttopuiksi ja taas on varastot siistimmät.

Majakkaa on lämmitetty koska tuuliolosuhteiden muuttuessa myös Majakka alkoi viiletä ja uuneissa on ollut tulet pitkin päivää. Tiskaamisessa on tänään ollut lisähaastetta kun astiat ovat olleet melkein lennossa tiskatessa. Anne päätti tehdä siistejä sisätöitä ja pilkkoi kasan sytytyspuita ylämakasiinissa. Otso loihti meille herkut punajuuresta ja Satu pyöräytteli lihapullat. Nam.

Anne bongasi kotkan, joka kävi meitä myrskyluotolaisia tervehtimässä.

Kun ympärillä velloo on luotoilaiset tänään olleet rauhaksiin, lukuunottamatta Satu ja Leenan ruokailun yhteydessä ilmennyttä hepulia.

“Meri jäljet lyö luotoon. Vaot kallion, ne aalto tehnyt on.
Myös myrkysää tarttuu Maijan muotoon ja leudot tuulet kiinni Jannen silmiin jää, Meren ankara työ, heihin merkkinsä lyö, heihin merkkinsä lyö.” (Myrskyluodon Maija, Mårtensson)

“Nu blåser storm därute och stänger sommarns dörr,
Det är försent för att undra och leta.
Jag älskar kanske mindre, än vad jag gjorde förr
Men mer än du nånsin får veta.
Nu ser vi alla fyrar kring höstens långa kust
Och hör vågorna villsamma vandra.
En enda sak är viktig och det är hjärtats lust
Och att få vara samman med varandra.” (Höstvisa)

PÄIVÄN MANU
Tässä juuri paikalleen on asennettu ruiskutuspumpun maakisko.

Keskiviikko 29.9.

Voi mikä hieno ja juhlallinen päivä tänään on ollut!

Tuuli oli aamulla laskenut ja aallot olivat muuttuneet hurjan isoista tavallisen isoiksi. Aamupalan jälkeen Manu ja Otso hehkuttivat eli pleijasivat kuparitiivistettä hellalla, jonka jälkeen tiiviste hapotettiin eli puhdistettiin kuona pinnasta sitruuamehulla. Tämän jälkeen tiiviste sopi paikalleen entistä paremmin.

Iltapäivällä ne juhlat vasta alkoivat. Manun viiden päivän kova työ tuotti tulosta ja saatiin juhlistaa restauroidun Wikströmin käynnistämistä. Kone oli käynnissä viimeksi vuonna 1977 ja nyt taas. Tilaisuus oli juhlallinen ja Manu sekä Wikström saivat aplodit ja hurraahuudot ja juhlajuomaa kilisteltiin konehuoneessa. Juhlajuomassa oli 4dl Pirkka sekajuomatiivistettä sekä Bon Aquaa 2plo. Tavallinen keskiviikkolounaskin muuttui kertaheitolla juhlaksi.

Iltapäivällä alkoi odotettu Märket Race 2.0. Ennen sovittua lähtöä alkoi valtava varustelukisa ja aluksiin ilmeistyi miehistöä, ankkureita sekä lippuja.

Ensimmäinen lähtö oli sovittu muurin taakse lätäkköön. Kisa oli jännittävä ja 3/6 aluksista onnistui käynnistämään moottorinsa.

Tilanne ensimmäisen kisapäivän jälkeen:

1. Pekka – Lada Niva
2. Manu – HMVK
3. Anne – Märket
4. Otso – KtPS (Korppolaismäen työväenpursiseura)
5. Leena – UTMVS
6. Satu- Wärtsilä, Turun telakat

Töitäkin on tehty. Kaupassa on aloitettu inventaario, sauna on pesty, Märket kirjan selailuversio korjattu.

PÄIVÄN MANU

Diesel toimii niin että mäntä puristaa ilman niin korkeapaineiseksi, että sen lämpötila on yli 200 astetta. Suuttimesta tulevan polttoaine sumun pitää olla niin hienoa, että siinä on riittävästi pinta-alaa jotta se syttyy palamaan ja kone käynnistyy. Tässä esimerkki.

TORSTAI 30.9.2021

Viides päivä kun tuuli on ja pysyy etelässä. Satamat kiinni. Fredrik (Sefyr kuljettajamme) soitti kysyäkseen miten täällä menee ja yhdessä totesimme, että se on melkoinen huller och buller. Näillä näkyminen lähtö olisi joko lauantaina erittäin aikaisin tai sitten emme tiedä milloin.

Ruuan säännöstely aloitettu ja nyrkkipyykkiä pesty saunalla. Se tunne, kun tekstiili tuoksuu Eucalle mantereella.

Otson keittiössä on ollut hernekeittoa, Ahvenanmaan pannukakkua runsaalla kardemummalla. Nam! Päivällisellä matkasimme Thaimaan makuihin. Niin siistiä, kun on ihan oma ammattikokki!

Merikotka bongattu ja Mustaviklo Kaino oli muuttanut makasiinin takana olevan lätäkön viereen.
Pieni haaska löytyi meren tuomana etelä- ja itäsataman välistä. Kenties Merikotkan tekosia?

Inventaario tuli valmiiksi ja butiikkiin jätettiin “vain pieni käsikauppa” muutamasta -2022 kalenterista, kassista, kortista ja kirjasta.

PÄIVÄN MANU: Manu on viettänyt tänään vuosilomaa ja turistin elämää klo 09-12. Manu on kiivennyt ihan loistoon asti ja kartoittanut majakan tilannetta ylhäältä käsin. Hitsi, että arvostan tätä henkilöä. Manu kuuntelee yhteisessä keskustelussa mikä on ongelma ja sen jälkeen tuo valmiin ratkaisun pöytään. Kuten tänään, kun kyseessä oli kakka. Ihmisen perustuotos ja sen kumoaminen huussissa, siirto ja paketointi.

Manu tekee taksvärkkinä pikku vara-aggregaattien huoltoa.

Manu järjesteli olosuhteita huomista “hitsauksen perusteet” -kurssia varten. Sitä odottaessa!

PERJANTAI 1.10.2021

Niin se pätkähti lokakuu päälle ja tuuli 15m/s, SSE 164, puuskassa 17,6 m/s. Venekuljettajamme Fredrik soitti, ettei tule hakemaan, koska aallon korkeus 4-5m. Täällä siis ollaan ja Yrriä kun seurataan niin taidetaan olla tovi… kirjoittajan veikkaus, että ensi perjantaihin (Satu).

Onneksi on varavettä ja hätäruokaa viikon tarpeisiin ja onhan meillä jäljellä ihan tuoretta perussettiäkin ainakin jonkin verran. Otso taikoo meille taivaallista ruokaa, helppoa kun on kokki.

Keho alkaa olla kipeä omituisista paikoista kun on viikon kävellyt vain kallioita. Tuntuu, että polvista on voiteluaineet loppumassa. Selkäkin vähän anoo toivetta pehmeämmästä alustasta. Silti piti pitkin päivää kävellä kuvailemaan tyrskyjä vähän joka suunnasta.

Päivän hommina purettiin saunan kiukaasta kivet pois, kaikki röörit avattiin ja putsattiin ämpärillinen kivipölyä, ruostetta jne. Kylläpä tuli makoisat löylyt remontin jälkeen. Pekka täytti kaikki puulaatikot valmiiksi majakan lämmitystä varten. Majakkaa saa lämmittää jatkuvasti. Sen verran nopeasti tuuli jäähdyttää.

Aaltojen korkeutta on tarkkailtu ja ihmetelty sitä, miten nopeasti aaltoihin tottuu. Nythän nuo neljämetriset ovat jo ihan peruskauraa, kun niitä tässä on päivän katsellut.

Kotka kävi kolmesti lepäilemässä itäpäädyssä ja Mustaviklo Kaino on siirtynyt myös suojaisampaan paikkaan syömään. Hän on jo kovin tottunut meihin ja me häneen.

PÄIVÄN MANU:
Manu piti meille tänään hitsauskurssin. Hän oli valmistellut meille hienot harjoitusalustat ja opasti meitä rauhalliseen tyyliinsä niin,että kaikki uskalsivat kokeilla hitsaamista.

Kaikilta homma onnistui ja päädyimme ennustamaan saumojen mallista tulevaisuutta.

Lauantai 2.10.

Jumipäivä Nro 1. Aamulla herättiin auringon säteisiin ja todettiin, että tuulen suunta ja aallonkorkeus on vakiot.
Päivä on kulunut nopeasti, kukin omissa sekä yhteisissä touhuissa. Onko ne sitten ylitöitä kun ollaan yliajalla ja jumissa täällä? Manu on tutkiskellut varastojen aarteita ja pilkkonut puita. Satu on siivonnut lyhtyhuonetta ja rappukäytävää. Leena on maalannut ruokahuoneen kattopalkkeja ja Anne pilkkonut puita. Otso on loihtinut herkkuja niistä aineista mitä jäljellä on ja Pekka tiskannut ahkerasti.

Kelluntaakin on harjoiteltu taas tänään. Satu ja Otso treenasivat harjoitusaltaassa (Modersmage) vastavirtakelluntaa.

Viikon Otso:
Otson viikon makumatka on vienyt salaatin muodossa Nizzan kautta Kanarian saarten taverna-iltaan herkuttelemaan laivalta tuotuja antimia. On käyty Loire-joella kalassa ja lähi-idässä patojen äärellä, pasta-illallinen vietettiin Sisiliassa ja Normandian rannikolla maisteltiin lihapataa omena-kasikkeessa. Thaimaassa tuoksuteltiin Otson tuomia thai-curryja, ja Itämeren äärellä Skånen pyttipannua ja hernesoppaa, takaisin Märketille palattiin Ahvenanmaan pannukakun parissa.

Ruokavarasto hupenee, ja vaikka kokkimme on siviilipuolella jo poistunut ammattikeittiöistä uudelle uralle, pitää vallitseva tilanne aivonystyrät ja reseptipankin virkeänä. Jämistä toivottavasti syntyy vielä porukalle kelpaavaa sapuskaa, – onhan meillä vielä rusinoitakin! Toteaa iloinen Otso.

Sunnuntai 3.10

Jumipäivä nro 2.

Aamu alkoi Manun sanoilla “ilmassa taitaa olla pöpikaasua” ja siltä tosiaan on tuntunutkin. Joko naurattaa kaikki tai sitten vaan olla möllöttää aivot tyhjänä. Ei jaksaisi ottaa enää yhtään pärskekuvaa eikä -videota. Ajatus mantereen ruskaisista puista ja sienimetsästä on houkutteleva. Kävelylenkit ulkona ovat vähentyneet. Harmaa päivä. Tuuli 15,7 m/s ja puuskassa 18.7 m/s. Neljän metrin aallokko. Ainakin. Tiskaaminen alkaa olla haastavaa kun kattilankansi voi kuljetusmatkalla lentää käkättimeen ja silmät mustana on tyly palata jouluksi mantereelle.

Manu korjaili majakan väliovia.
Otso leipoi pizzaa.
Pelattiin yatsya ja korttia.
Puita on pilkottu ja pönttiksiä lämmitetty.

Maanantai 4.10

Päivä 11!
Jumipäivä 3.
Tänään sataa.
Koko päivä on seurattu tuulimittaria ja odoteltu, että puuska painuisi alle 10m/s. Vielä ei ole (klo 14.10).
Anne leipoo pitkoa, onhan tänään Valtakunnallinen Pullapäivä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toisen biojäte on toisen Artesan Sips!

Lähtösiivous tehty.
Kello 15.30 tuuli alle 10 ja klo 17 enää 6.7 m/s – leppoisaa kuin kesätuuli Airistolla.
Me todellakin lähdetään aamulla klo 10.
Jos ei Sefyrillä, joka on kadonnut AIS:ista niin sitten Ahvenanmaan pelastusvenekunnan siivittämänä.
Fredrick otti yhteyttä, että huomenna haku klo 10.

Pojat meni laittamaan verkon vesille. Kalaa ei tullut mutta verkot meni mukavasti rullalle.

Leena ja Satu löysi suihkun, joka laitettiin lataukseen illan saunaa varten. Vihdoin tuulen tyyntyessä pääsi halukkaat uimaankin.
Majakkaelämä on ihan jees, mutta kyllä arvostan niitä kavereita, jotka ovat olleet täällä kolme kuukautta kestävissä vuoroissa. He ovat varmaan pohtineet lähtöolosuhteet ja tekemisen majakalla hieman toisella tavalla kuin me viikoksi käymään tulevat.

Ihmismieli on kyllä kummallinen. Ensin se on aivan kauhuissaan kun ei pääse pois silloin kun on ajatellut. Sitten kun se vihdoin saa tiedon, että lähtö on tulossa, pulpahtaa haikeus ja ikävä, että onko pakko ja koska pääsee takaisin. No onneksi kuitenkin pääsee. Pois ja takaisinkin.

Nyt kuittaa Märket vko 39 talkoojoukko ja syksy saa alkaa.