Lauantai 15. syyskuuta




Hieman viivästyi. Lähtö Käringsundista oli kello kolme. Silloin tuuli oli tyyntynyt. Perillä majakalla paistoi aurinko.

Näkymä on uskomaton: horisontista ilmestyy uusia ja uusia laivoja. Sitten ne katoavat. Aika ei pysähdy, on vain rauhallista. Kuuluu meren ääni.

 

Aurinko laskee kello kahdeksalta illalla tai hieman jälkeen. Sitä ennen kiersimme rakennuksissa ja kävelimme pitkin luotoa. Piti uida. Sen jälkeen voi tehdä kaksi päätelmää: veden pinta on matalalla. Ja vesi ei ole kylmää, se on raikastavaa.



Lauantain ja sunnuntain välinen yö oli pilvetön. Taivas oli täynnä tähtiä. Näkyi muitakin valoja: majakat, tuulimyllyt, laivat.



Sunnuntai 16. syyskuuta

Saksalaisten radioamatöörien kilpailu jatkui, aina kello kolmeen asti päivällä. Syömässä he kävivät vuorotellen. Talkoolaiset sen sijaan retkeilivät aamulla luodolla.

Löysimme Suomen ja Ruotsin raja(t). Kierroksella bongailimme myös lintuja. Hippiäinen oli tutustumassa Lilla Märketin sisustukseen.







Ei uskoisi, että on syyskuun puoliväli. Aurinko lämmitti. Merivesi on tosin (vain) +11 astetta.



Saksalaisvieraamme lähtevät todennäköisesti huomenna, maanantaina. Kilpailun päättymistä juhlistimme omenapiirakalla ja kaura-omenapaistoksella. Illalla lämpeni grilli ja sauna.

Maanantai 17. syyskuuta

Aamu valkeni tuulisissa olosuhteissa: reilut kolmetoista metriä sekunnissa.





Saksalaiset radioamatöörivieraamme purkivat laitteistoa eilisen ja maanantain aamupäivän aikana. Amatöörien viimeisen päivän kunniaksi keittiössä valmistui jättivuoallinen pyttipannua ja omena-kaurapaistosta. (Kaikki meni.)



Kolmen aikaan tuuli oli hieman tyyntynyt, ja vieraamme pääsivät lähtemään. Vene rantautui itäpään pikkusatamaan. Tuli haikea olo! Onneksi radioamatöörit lupasivat tulla Märketille uudelleen.





Pesimme tänään saunan lattian ja lauteet. Ja sitten saunoimme. Mutta se ei ollut illan kohokohta.

Hieman ennen kahdeksaa illalla kaksi ruotsalaista melojaa rantautui luodolle. He olivat lähteneet melomaan Understenin majakalta tänään ja päättivät poiketa Märketille - ja yöpyä saarella! Melojat olivat yllättyneitä: he eivät tienneet, että majakalla on väkeä. Ehdimme vetämään heille opastetun kierroksen majakan historiasta ja sen eri vaiheista juuri ennen auringon laskemista.





Tiistai 18. syyskuuta



Harmaa päivä. Eilen illalla Märketille meloneet ruotsalaiset lähtivät puolilta päivin jatkamaan matkaa kohti Ahvenanmaan pohjoisosaa. Satoi vettä.



Näitä asioita voi majakalla tehdä tuulisena päivänä: rakentaa palapeliä, koota työvälineet huomista urakointia varten, siivota keittiö, laittaa ruokaa, tiskata, ulkoilla, lukea. Ei ole tylsää. Merta voi tuijottaa loputtomiin. Ainakin jos auringonlasku on näin upea.



Keskiviikkona 19. syyskuuta

Työpäivä! Korjasimme rikkinäisen lasitiili-ikkunan. Myrsky oli särkenyt sen aiemmin. Mutta nyt se uusittu. Päivä kului tellinkejä pystyttäessä ja korjaustöissä. Vaikka tuuli oli melko kova (jossain vaiheessa puuskittain 14 metriä sekuntissa), aurinko lämmitti. Päivällä oli 17 astetta ja kahvit pystyi juoda ulkona.





Vieraitakin oli, tavallaan. Hän ei vaan halunnut tulla majakalle saakka. Lähiluodolla auringosta nautiskeli tyytyväinen kaveri, joka viihtyi samassa paikassa aamusta iltaan.



Toinen meripeto pääsi vauhtiin illalla. Merivesimittari näytti +11 astetta.



Torstai 20. syyskuuta

Ei uutta säärintamalla eli tuulee taas. Ja aika lujaa. Ennätys tuulenpuuskissa oli reilut 19 metriä sekunnissa (ainakin jos uskomme majakan sääasemaa). Eikä tämäkään ole uutta viime päiviin verrattuna: aurinko paistoi. Oli lämmin.

 



Ikkunaprojekti jatkui, urakka on viimeistä silausta vaille valmis. Sen sijaan toinen urakka valmistui tänään. Märketiä esittävä palapeli (500 palaa) on koottu. Palapelin kokoojan mielipide: taivaspaloja oli aivan liikaa. Aivan liian saman värisiä. Epätoivo meinasi iskeä mutta lopulta se valmistui. (Yksi pala puuttuu.)





Luonto liiteli majakan sisään. Hippiäinen ei meinannut päästä ulos. Pelastusoperaatio kuitenkin onnistui ja lintu löysi lopulta ulosreitin majakan lyhtytornin kautta.

Illalla linssikeiton jälkeen tarjolla oli Matin paistamia lettuja. Erittäin hyvä.





Perjantai 21. syyskuuta

Merisäässä kerrottua: myrskyvaroitus. Pohjoismaisissa medioissa uutisoitu: erittäin kovaa tuulta luvassa. Suomen medioissa: myrsky rantautuu kotimaahan lauantaina. Olemme seuranneet tänään ahkerasti ruokasalin seinällä olevaa sähköjärjestelmää, joka on kiinnostava laite. Yhdellä vilkaisulla näkee sähkönkäytön lisäksi ulkona olevan lämpötilan (joka on +15,5 astetta perjantai-iltana kello 20.51), tuulen nopeuden (11,3 m/s), tuulen suunnan (etelästä) sekä tuulen puuskien voimakkuuden (16,4 m/s). Ja koska myrskyä on lupailtu, olemme tuijottaneet sekä laitetta että ikkunasta ulos, ja käyneet välillä katsomassa aaltoja. Vaahtopäät ovat upeita, meren ääni voimakas. Mutta myrskyä ei toistaiseksi ole näkynyt. Tilanne voinee muuttua huomenna, vaikkakin eri sääpalveluiden mukaan aivan hurjia lukemille Märketin luodolle huomiseksi ei tähän mennessä ole ennustettu.

Tänään on tehty muutakin kuin vahdittu säätä. Ikkunaprojekti on ohi, jonka vuoksi pystyimme purkamaan rakennustelineet.





Harjoittelimme kumiveneen nostamista ja laskemista, pumppasimme veneeseen lisää ilmaa sekä testasimme sen toimivuuden. (Toimii.) Vuorovastaava Matti kävi myös tarkistamassa majakan huipulla sijaitsevan lyhdyn tilanteen sekä puhdisti vesiurat.



Lauantai 22. syyskuuta

Lounaismyrskyn vuoksi majakanvartijoiden vaihto viivästyi, jäimme vielä luodolle. Tosin emme tiedä voiko tätä sanoa (ainakaan hurjaksi) myrskyksi. Tuulen nopeus on ollut keskiarvolta 15 metriä sekunnissa. Aallot ovat hienoja ja luodon itäosassa tyrskyää. Pysyy silti pystyssä, niin majakanvartijat kuin majakka.







Jaa tämä somessa

Scroll to top
Skip to content